Tietoa meistä
Olympiarenkaat tunnetaan ympäri maailman, mutta mikä oikeastaan on Suomen Olympiakomitea? Mitä me täällä teemme ja kenen hyväksi?
Huippu-urheilu ja olympialaiset tulevat varmasti monelle ensimmäisenä mieleen, mutta toimintakenttämme on paljon sitä laajempi. Tuemme yhdessä jäseniemme kanssa huippu-urheilun ohella suomalaisen urheiluseuratoiminnan elinvoimaisuutta sekä rakennamme liikunnasta ja urheilusta elinvoimaa Suomeen.
Tiesitkö tämän?
Olympialaiset ja olympialiike perustuvat olympia-aatteeseen eli olympismiin. Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) on asettanut kansallisten olympiakomiteoiden tehtäväksi kehittää ja suojata olympialiikettä omissa maissaan. Tämä tarkoittaa olympia-aatteen tunnetuksi tekemistä, sen perusarvojen, kuten reilun pelin, yhteishengen ja suvaitsevaisuuden, toteuttamista kaikilla elämän aloilla sekä urheilun ja liikunnan kasvatuksellisten arvojen edistämistä.
Nykyaikainen olympialiike perustettiin ranskalaisen Pierre de Coubertinin aloitteesta kansainvälisen urheilukongressin yhteydessä vuonna 1894. Yli sata vuotta vanhan olympialiikkeen tavoitteena on edistää urheilun avulla maailman rauhaa ja ihmisten yhdenvertaisuutta.
Urheilu on jokaisen ihmisoikeus. Kaikilla on oikeus harjoittaa urheilua ilman minkäänlaista syrjintää ja olympiahengessä, mikä edellyttää keskinäistä ymmärrystä ystävyyden, yhteenkuuluvuuden ja reilun pelin periaatteiden mukaan.
Olympialiikkeen toiminta on maailmanlaajuista, organisoitua ja pysyvää toimintaa. Toiminta kattaa viisi maanosaa ja se saavuttaa huippunsa tuomalla kaikki maailman urheilijat yhteen suureen urheilujuhlaan, olympialaisiin.
Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) on olympialaisten ja olympialiikkeen ylin päättävä ja koordinoiva elin.
KOK perustettiin 23.6.1894. Aluksi KOK:n jäseniksi kutsuttiin 14 eri kansakuntaa edustavaa jäsentä ja nykyisin siihen kuuluu yli sata jäsentä kaikkialta maailmasta. Suomalaisjäseninä KOK:ssa ovat Sari Essayah ja Emma Terho.
KOK:n päämaja sijaitsee Sveitsin Lausannessa ja puheenjohtajana toimii saksalainen Thomas Bach.
Kansallisia olympiakomiteoita on yli 200 viidellä eri mantereella. Kansalliset olympiakomiteat eivät ole KOK:n jäseniä, vaan sen tärkeä sidosryhmä ja kumppani.
Kansallisten olympiakomiteoiden tehtävänä on kehittää, edistää ja suojella olympialiikettä omassa maassaan. Tällä tarkoitetaan olympia-aatteen tunnetuksi tekemistä, sen arvojen toteuttamista kaikilla elämän aloilla sekä urheilun ja liikunnan kasvatuksellisten arvojen edistämistä. Kansalliset olympiakomiteat myös valitsevat ja lähettävät joukkueet ja kilpailijat olympialaisiin.
Kansainväliset lajiliitot toimivat lajiensa kansainvälisinä kattojärjestöinä ja ovat vastuussa lajin yhdenmukaisuudesta kansainvälisellä tasolla.
KOK on antanut kansainvälisten lajiliittojen tehtäväksi kansainvälisten lajisääntöjen hallinnan ja valvonnan. Olympialaisissa säännöt ja ohjeet on oltava samoja kaikille urheilijoille huolimatta siitä, mistä maasta he tulevat.
Kansainväliset lajiliitot vahvistavat myös lajikohtaiset valintakriteerit olympialaisiin sekä tekevät yhteistyötä antidopingtoiminnassa KOK:n ja WADAn kanssa.
Kansalliset lajiliitot eri maissa ovat lajin kansainvälisten liittojen jäseniä. Kansalliset lajiliitot vastaavat lajin toiminnasta ja kehittämisestä omassa maassaan.
Suomessa lajiliittojen vastuulle voi kuulua eritasoisen toiminnan tukeminen kuten lasten ja nuorten toiminta, huippu-urheilu sekä aikuisten urheilu ja liikunta. Lajiliitot vastaavat myös lajin kansallisesta kilpailutoiminnasta.
Kansalliset lajiliitot toimivat lajin kattojärjestönä omassa maassaan ja sen jäseniä ovat lajin seurat kotimaassa.
Huippu-urheiluyksikkö johtaa ja koordinoi suomalaisen huippu-urheiluverkoston toimintaa, mukaan lukien vammaishuippu-urheilu. Lisäksi yksikkö vastaa yhdessä lajiliittojen kanssa pitkän aikavälin huippu-urheilumenestyksestä.
Huippu-urheiluyksikkö ohjaa talous-, osaamis- ja olosuhderesursseja verkoston käyttöön ja edistää yhteistyötä ja yhteisiä toimintatapoja.
Huippu-urheiluyksikkö vastaa myös kisajoukkueiden valmistelusta ja lähettämisestä 15 monilajiseen arvokilpailuun kunkin nelivuotisen olympiadin aikana.
Huippu-urheilun yhteiskunnallinen perustelu
Huippu-urheilun yhteiskunnallinen perustelu vastaa kysymyksiin: Mikä on huippu-urheilun merkitys Suomelle? Mikä siinä on arvokasta, mikä arveluttavaa? Miksi huippu-urheilua pitää tukea?
Selvityksen lopputulos kiteytyy ajatukseen, että huippu-urheilu on yhteiskuntaan erottamattomasti kuuluva elämänala, joka tuottaa iloa ja hyötyä niin yhteiskunnalle kuin yksilöillekin.
Huippu-urheilu on tärkeää, koska:
- Huippu-urheilu opettaa hyvää kilpailua ja muita elämäntaitoja
- Huippu-urheilunäyttää, ettei mahdoton olekaan mahdotonta
- Huippu-urheilu rakentaa yhteisöllisyyttä
- Huippu-urheilu ja sen tapahtumat antavat yhteiskunnalle enemmän kuin ne ottavat
- Huippu-urheilu vahvistaa kansallista identiteettiä
Huippu-urheilu kuuluu suomalaisuuteen, sillä:
- 74 % suomalaisista on kiinnostunut siitä, että suomalaiset urheilijat menestyvät kansainvälisesti
- 72 % suomalaisista kokee, että huippu-urheilijat tarjoavat myönteisiä esimerkkejä, joita muut voivat seurata
- 70 % suomalaisista kokee saavansa hyvää mieltä huippu-urheilun seuraamisesta
Tutustu huippu-urheilun yhteiskunnalliseen perusteluun sekä ulkoiseen ja sisäiseen arviointiin materiaalipankissa.
