Rauno Mäkinen

Paini, Kreikkalais-roomalainen paini

Syntynyt1931

Kuollut2010

Rauno Mäkinen paini olympiakultaa Melbournen olympiakisoissa Suomen itsenäisyyspäivänä vuonna 1956.

Mäkinen edusti Suomea vapaapainijana Helsingin olympiakisoissa 1952 sijoittuen ensikertalaisena kiitettävästi sarjassaan kuudenneksi. Siirryttyään kreikkalais-roomalaiselle puolelle hän ylsi neljänneksi vuoden 1955 MM-kisoissa.

Melbournessa 1956 Mäkinen paini erinomaisesti: hän hävisi ainoastaan Neuvostoliiton Roman Dzeneladzelle pistein 1–2. Viimeisen ottelunsa Unkarin Imre Polyákia vastaan Mäkinen voitti pistein 2–1, vaikka Polyák puolusti hyvin ja sai tehtyä onnistuneen takavyöheiton. Mäkisen mitalin värin päätti kuitenkin Polyákin ja Dzeneladzen välinen ottelu: kulta tulisi Suomeen vain, jos unkarilainen voittaisi pistein mutta ei selätyksellä. Tiukka taistelu päättyi lopulta Polyákin pistevoittoon ja Mäkisen voitonjuhliin. Mäkinen arveli, että Unkarin kansannousun kukistumisella 1956 oli osansa siihen, että suomalaista ei pelattu sopuottelulla kultamitalilta. Suomalaisten riemua lisäsi, että hetkeä myöhemmin Kyösti Lehtonen otti kultaa sarjaa ylempänä sekä se, että oli Suomen
itsenäisyyspäivä, 6. joulukuuta.

Rauno Mäkinen paini vielä Roomassa 1960, mutta kisat päättyivät toiseen otteluun, jossa häneltä katkesi kaksi kylkiluuta. Kilpauransa jälkeen Mäkinen toimi muun muassa poliisina, painivalmentajana sekä matto- ja arvostelutuomarina.