Heikki Hasu

Maastohiihto, Yhdistetty

Syntynyt1926

Heikki Hasu hallitsi yhdistetyn hiihtoa 1940–50-lukujen vaihteessa maailmassa.

Hasu oli lajinsa ensimmäinen olympiavoittaja Norjan ulkopuolelta voitettuaan 21-vuotiaana yhdistetyn hiihdon kultaa St. Moritzissa. Kilpailussa käytiin hiihto-osuus ensin, ja perään hypättiin kolme kierrosta mäkeä, joista kaksi laskettiin tuloksiin. Hasu oli yksi kilpailun nuorimmista osallistujista mutta sitäkin murskaavampi ladulla: hän voitti hiihdon lähes kolmella minuutilla ja sai nautiskellen hypätä varmat hypyt, jotka riittivät selvään kultaan.

Lake Placidin MM-kisoista 1950 oli tuomisina kultaa ja hopeaa: Hasu kruunattiin yhdistetyn hiihdon maailmanmestariksi, ja hopea irtosi 4 x 10 m:n viestihiihdosta. Salpausselän kisojen yhdistettyä Hasu hallitsi yli puoli vuosikymmentä. Hän kipusi Lahdessa korkeimmalle korokkeelle viisi kertaa vuosina 1948, 1949 ja 1951–53.

Toisen olympiakultansa Hasu saavutti Oslossa 1952 Suomen joukkueen aloittajana 4 x 10 km:n viestihiihdossa. Hän onkin viimeinen maastohiihdossa olympiamitalin saavuttanut yhdistetyn
hiihtäjä. Oslon kisamenestystä täydensi olympiahopea yhdistetyssä. Hasu ei aivan onnistunut puolustamaan kultaansa, vaan sijoittui toiseksi pienellä neljän pisteen erolla.

Vuoden urheilijaksi Heikki Hasu äänestettiin sekä 1948 että 1950. Hänet on valittu Suomen urheilun Hall of Fameen vuonna 2014 ja hänelle on myönnetty Pro Urheilu-tunnustuspalkinto. Hasu toimi kansanedustajana vuosina 1962–66 ja 1967–70.