
Albin Stenroos voitti maratonin olympiakultaa Pariisin olympialaisissa vuonna 1924.
Stenroos kuului Suomen parhaisiin kestävyysjuoksijoihin 1910-luvulla. Tukholman olympiakisoissa 1912 hän oli ottanut Hannes Kolehmaisen perässä pronssin 10 000 metrillä ja sijoittunut kuudenneks
maastojuoksussa. Stenroosin loukkaantuminen oli jättänyt Suomen hopealle maastojuoksun joukkuekilpailussa, yhden pisteen Ruotsille hävinneenä.
Vuonna 1915 Stenroos teki 30 000 metrin ratajuoksussa ME- ajan 1.48.06,2. Vaikka Stenroos tiesi hyvin kuinka pitkiä matkoja tulee juosta, hän ei ollut osallistunut maratoneihin sitten vuoden 1909.
Vuonna 1923 hän innostui uudelleen harjoittelemaan tähtäimessään Pariisin olympiamaraton.
Suomalaisyleisö sai Pariisin kisoissa odottaa jännityksellä maratonkilpailun väliaikatuloksia. Aluksi tilanne näytti pahalta – suomalaisia ei kärjen tuntumassa kuulunut. Viidennen väliaika-aseman
jälkeen tilanne muuttui: Albin Stenroos oli noussut toiseksi, ja kuudennen kontrollin kohdalla jälkeen hän oli jo juoksun johdossa. Stenroos voitti lopulta olympiakullan lähes kuuden minuutin erolla hopeamitalistiin, Italian Romeo Bertiniin.
Stenroos jatkoi vielä juoksu-uraansa pari vuotta sijoittuen toiseksi Bostonin maratonilla 1926. Työuransa hän teki Helsingin Olympiastadionin isännöitsijänä.
Albin olympialaisissa
-
Pariisi 1924
Kesäolympialaiset
Olympiakultaa maratonilla.
-
Tukholma 1912
Kesäolympialaiset
10 000 m olympiapronssia, maastojuoksussa 6:s, maastojuoksun joukkuekilpailussa olympiahopeaa