Kun Suomen Olympiakomitea käynnisti huippu-urheilun datahankkeen yhteistyössä Tietoevryn kanssa vuonna 2020, tavoitteena oli järjestelmä, josta on hyötyä sekä valmentajalle että urheilijoille. Selvitimme, miten hanke on edennyt ja miten dataa käytetään Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukassa nyt, 3 vuotta myöhemmin. 

Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan tutkimus- ja kehitysjohtaja Olli Ohtonen on ollut projektissa mukana alusta lähtien.  

– Datahanke lähti liikkeelle yhdistetyn maajoukkueen koekäytöstä. Nyt meillä on käytössä Training 360° -palvelualustan neljäs järjestelmäversio. Täällä Vuokatissa järjestelmää käytetään maasto-, ampuma- ja alppihiihdossa sekä suunnistuksessa. Käyttäjiä on pitkälle toistasataa. 

Ohtonen kertoo, että valmentajat ovat olleet mukana järjestelmän kehittämisessä. 

– He ovat itse kertoneet, millaisia ominaisuuksia ohjelmalta toivotaan. Näin olemme saaneet työkalun, jota valmentajat ja urheilijat voivat hyödyntää sekä päivittäisharjoittelussa että pitkäaikaisseurannassa.  

Uusi analytiikkanäkymä visualisoi kuormitusta ja palautumista

– Järjestelmään on tuotu kehitystyön aikana monia uusia ominaisuuksia. Uusin ohjelmaversio tukee useimpia sykemittarivalmistajia, tietokantoja ja palautumismittareita. Se kerää tietoa myös testeistä ja urheilijan täyttämistä kyselyistä. Päivittäiskyselyillä valmentajat saavat tietoa urheilijan unen laadusta, mielialasta, palautuneisuudesta ja harjoituskuormasta.  

Ohtonen on innoissaan uudesta analytiikkanäkymästä, joka saatiin järjestelmään päivittäisnäkymän rinnalle vuoden alussa. 

– Aiemmin seurantajakso ulottui maksimissaan 28 päivään, mutta nyt kaikkia tietoja voi tarkastella pidemmällä kausitasolla visuaalisessa työkalussa. Hiihtäjillä kausi kestää toukokuun alusta huhtikuun loppuun. Nyt voimme tarkastella koko kauden kehitystä ja kuormitustilaa yhdestä näkymästä. Tarvittaessa valmentaja voi porautua tarkemmin myös yksittäisiin osa-alueisiin. 

– Ohjelma piirtää grafiikkaa esimerkiksi sykevälivaihtelusta, jonka seuranta on tärkeää etenkin kestävyysurheilussa. Analytiikkanäkymään voi merkitä myös kilpailuja, leirejä ja harjoituksia. 

– Ravintovalmentajaa auttaa puolestaan se, että järjestelmästä voi nähdä sekä laskennallisen perusaineenvaihdunnan että harjoittelun ja muun aktiivisuuden aiheuttaman energiankulutuksen.  

– Kun työkalussa on lisäksi grafiikkaa sykealueista ja harjoitustasoista, käytössä on paljon tietoa, jonka avulla valmentaja voi arvioida urheilijan kokonaistilannetta.  

”Data antaa selkänojaa urheiluvalmennukseen”

Ohtonen pitää hyvänä, että järjestelmä kokoaa tietoa monesta eri lähteestä. 

–  On sekä mittarista tulevaa sykedataa että urheilijan subjektiivista kokemustietoa. Valmennuksen arjessa data auttaa tekemään oikeita valintoja: harjoituksia voidaan keventää tai koventaa tilanteen mukaan. Valmentaja saa datasta selkänojaa työlleen. 

Ohtonen nostaa esiin myös urheilijan saaman hyödyn. 

–  Järjestelmä tarjoa urheilijalle hyvän oppimisvälineen. Datan avulla urheilija voi oppia tuntemaan omaa elimistöään ja tunnistamaan, mikä harjoittelu toimii ja mikä ei. Urheilija voi katsoa kokonaisharjoittelun määrää ja intensiteettiä ja seurata, miten itse on arvioinut omaa vireystilaansa. Järjestelmä on pyritty tekemään mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Urheilijalta menee päivittäiskyselyihin vastaamiseen aikaa vain muutamia sekunteja. 

Valmentaja Jaakko Halonen vastaa nuorten maastohiihdon valmennuksesta Vuokatissa ja käyttää työssään Training 360° -järjestelmää. Hän pitää kätevänä, että siitä näkee yhdellä kirjautumiskerralla kaikkien 17 valmennettavan tiedot. 

–  Eniten seuraan yösykkeitä ja sykevälivaihtelua. Harjoitusten sykekäyriä voi peilata sykevälivaihteluun ja pyrkiä näkemään, millä logiikalla arvot muuttuvat.  

–  Analytiikkatyökalu on tervetullut uusi ominaisuus. Kun koko vuoden datan näkee kerralla, niin on mielenkiintoista seurata, miten arvot korreloivat suorituskyvyn ja kehityksen kanssa. Sitä kautta jatkossa on helpompi tehdä oikeita päätöksiä harjoittelun ja kuormittamisen suhteen. 

Tulevaisuuden tietoallas huippu-urheilun tutkimukseen

Ohtonen pitää järjestelmää toimivana ja hyödyllisenä. 

–  Parasta järjestelmässä on se, että kaikki urheilijadata löytyy yhdestä paikasta. Uskoakseni tämä on uniikki ominaisuus muiden maiden vastaaviin järjestelmiin verrattuna. 

Ohtonen näkee järjestelmässä myös paljon kehitysmahdollisuuksia. Tulevaisuudessa järjestelmään on tarkoitus linkittää esimerkiksi kilpailutietokantoja. Pitkällä aikavälillä hankkeen tavoitteena on kerätä tietoa myös tutkimustarkoitukseen.  

– Suunnittelemme lupamekanismia, joka antaisi tutkijalle mahdollisuuden pyytää urheilijalta anonymisoitua dataa käyttöönsä. Tavoitteena on selvittää esimerkiksi, miten tietyn lajin tietty ikäkausi on harjoitellut ja millaisin tuloksin. Tässä kehitystyössä noudatamme tarkasti urheilijan tietosuojaa ja GDPR-asetuksia. 

Data yli lajirajojen auttaa kehittymään ja luo jatkuvuutta

Myös Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen korostaa datan tärkeyttä tulevaisuuden kannalta.  

– Juuri nyt tarvitsemme järjestelmälle lisää käyttäjiä. On otettava huomioon lajikohtaiset tarpeet, mutta kerättävä myös kuormitusdataa yli lajirajojen. Tiedot tulee kerätä koordinoidusti ja systemaattisesti, jotta siitä on hyötyä tulevaisuudessa.  

– Viime kädessä kysymys on siitä, että ymmärretään mitä on tehty, mihin tekeminen on johtanut ja mitä pitäisi tehdä, jotta tulokset olisivat parempia.  

Aiemmin maastohiihtäjänä tunnetulla Heikkisellä on tallella harjoituspäiväkirjat oman hiihtouransa alkuvaiheista asti.  

– Kun olin oppinut kirjoittamaan, aloin täyttää myös ensimmäisiä harjoituspäiväkirjoja. Myöhemmin siirryttiin exceleihin, GPS-dataan ja pilvipohjaisiin työkaluihin. Nyt eletään sitä vaihetta, kun dataa tulee eri lähteistä paljon.  

Ohtonen muistuttaa, että Training 360° -järjestelmä ei syrjäytä mitään olemassa olevia tiedonkeruumenetelmiä.  

– Laji kuin laji, harjoituspäiväkirjoja, erilaisia mittausjärjestelmiä ja testitietokantoja tarvitaan edelleen. Järjestelmän rooli on koota tiedot yhteen. 

Heikkinen havaitsi omalta hiihtouraltaan, että kokemusperäisen tiedon hyöty kasvaa sitä mukaa, mitä korkeammalle huippu-urheilija etenee.  

– Jos tätä tietoa ei kerätä, ei synny jatkuvuutta. Kerätty data on koko huippu-urheilulle arvokasta pääomaa.  

Lisätietoja:

Kiinnostuitko Training 360° -järjestelmästä?

• Olympiakomitean digipäällikkö Juha Saapunki kertoo, miten pääset järjestelmän käyttäjäksi.
• Lue lisää Tietoevryn sivuilta