Suomen Liikunnan Ammattilaisten ja Olympiakomitean järjestämän vaalipaneelin tallenne Sportec-liikuntapaikkamessuilta Tampereelta 20.3. on katsottavissa Aamulehden verkkosivuilla.
Kunta- ja aluevaaleissa ehdolla olevat kansanedustajat haastettiin pohtimaan ratkaisuja, joilla voidaan vahvistaa toimintakykyä, yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa liikunnan sekä urheilun keinoin. Paneeliin osallistuivat edustajat kaikista eduskuntapuolueista: vihreiden Tiina Elo, perussuomalaisten Kike Elomaa, vasemmistoliiton Timo Furuholm, SDP:n Lotta Hamari, Liike NYTin Hjallis Harkimo, KD:n Mika Poutala, keskustan Markku Siponen, RKP:n Joakim Strand ja kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo. Vaalipaneeli oli osa liikunta- ja urheiluyhteisön kunta- sekä aluevaalikampanjaa.
Katso tallenne vaalipaneelista Aamulehden sivuilta
Miten suomalaiset saadaan liikkeelle?
Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että tarvitsemme terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä systeemistä ajattelutavan muutosta ja rohkeutta panostaa vahvemmin ennaltaehkäisyyn, kuten liikuntaan. Kansansairaudet aiheuttavat Suomessa miljardiluokan kustannukset vuosittain, joten ennaltaehkäisyyn investoiminen on myös taloudellisesti järkevää. Heräsi kysymys, onko meillä tiukassa taloustilanteessa varaa olla liikkumatta?
Paneelissa nousi tarve selkeille tavoitteille liikunnan edistämiseksi niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiivistä ja suunnitelmallista yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden ja paikallisten toimijoiden välillä – myös yli kunta- ja aluerajojen. Liikunnan edistämistä tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti muun muassa nostamalla se kuntien ja hyvinvointialueiden strategioihin sekä ottamalla käyttöön liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointi. Lisäksi panelistit korostivat arkiliikunnan ja läheltä löytyvien liikuntamahdollisuuksien merkitystä.
Urheiluseuroille vahva selkänoja
Urheiluseuroista puhuttaessa nousi vahvasti niiden yhteiskunnallinen merkitys kuntalaisten liikuttamisessa, yhteisöllisyyden luomisessa ja segregaation ehkäisyssä.
Kunnan ja seurojen välistä vuoropuhelua sekä seurojen aktiivista osallistamista päätöksentekoon korostettiin. Panelistien mielestä seurojen toimintaedellytyksiä tulisi vahvistaa keventämällä byrokratiaa ja verotusta sekä helpottamalla vapaaehtoistyötä. Seuroille on taattava sekä suora että välillinen tuki, esimerkiksi edullisten harjoittelutilojen kautta.
Lisäksi esille nousi erityisesti se, että seurat tulisi tuoda vahvemmin osaksi koulupäiviä. Näin lapset ja nuoret tavoitetaan laajasti ja liikkuminen nivoutuu luonnolliseksi osaksi heidän arkeaan. Panelistit kertoivat myös onnistuneista paikallistapahtumista, joissa kunnat, seurat, koulut ja yksityiset toimijat ovat yhdessä luoneet yhteisöllisyyttä ja liikunnan iloa.
Lasten liikunnasta huolehdittava
Panelistit kantoivat huolta lasten liian vähäisestä liikkumisesta ja korostivat liikkeen lisäämisen tärkeyttä päiväkodissa ja peruskoulussa. Harrastamisen hinta ei saa muodostua esteeksi harrastamiselle, ja on tärkeä varmistaa, että jokaisella lapsella on mahdollisuus liikkua ja harrastaa sosioekonomisesta taustasta riippumatta.
Kaupunkisuunnittelun painotettiin olevan keskeisessä roolissa lasten itsenäisen ja turvallisen liikkumisen edistämisessä. Panelistit muistuttivat, että liikuntapaikkoja tulee olla riittävästi ja niiden on oltava helposti saavutettavissa ja edullisia. Perheiden tukeminen nähtiin tärkeänä lasten aktiivisuuden edistämisessä sekä polarisaation ehkäisemisessä.
Lapsille tulisi tarjota innostavia urheilun esikuvia kouluissa ja mahdollisuus lähestyä liikuntaa ilon kautta sekä kokeilla eri lajeja. Toimivia malleja esimerkiksi Liikkuvat-kokonaisuudesta ja Harrastamisen Suomen mallista tulisi ottaa käyttöön.
Liikuntapaikat kuntoon
Liikuntapaikkojen saavutettavuus, laatu ja edullisuus nousivat keskeisiksi kysymyksiksi. Ehdokkaat muistuttivat, että tiukassakin taloustilanteessa tehdään arvovalintoja, ja liikuntapaikkoihin panostaminen on investointi terveyteen. Konkreettisena toimenpiteenä esitettiin alle 18-vuotiaille edulliset tai maksuttomat liikuntapaikat, mikä lisäisi lasten ja nuorten mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa.
Panelistit peräänkuuluttivat myös innovatiivisuutta liikuntapaikkarakentamisessa. Esimerkkinä mainittiin asukasyhteisön aloitteesta syntynyt pihapelikonsepti, jossa asukkaat keräsivät puolet tekonurmikentän rahoituksesta, ja kaupunki kattoi loput sekä vastaa kentän ylläpidosta. Lisäksi esille nousi moduulirakentamisen ja leasing-mallin yhdistäminen, mikä toisi joustavuutta muuttuviin tarpeisiin ja keventäisi rahoituksen taakkaa.
Äänestä liikuntaehdokasta
Tutustu liikunta- ja urheilumyönteisten ehdokkaiden listaan, jos haluat löytää itsellesi ehdokkaan kunta- ja aluevaaleihin. Listalta löytyy jo yli 900 liikuntaehdokasta.
Ehdokkaat ovat allekirjoittaneet liikuntaehdokkaan teesit ja siten sitoutuneet edistämään liikuntaa ja urheilua vaalikampanjoissaan.
Olympiakomitea yhdessä koko liikunta- ja urheiluyhteisön kanssa kerää liikuntaehdokkaita 31.3. saakka.
Sosiaalisessa mediassa keskustelu käy hashtageilla #KohtiKunnonAikoja ja #liikuntaehdokas.