Monen suomalaisen huippu-urheilijan polku on kulkenut urheilulukion kautta. Järjestelmä on ollut olemassa jo 30 vuotta. Pyöreitä vuosia juhlistettiin urheiluoppilaitosseminaarissa Helsingissä toukokuun alussa.

Urheilun ja opintojen yhdistäminen on haastavaa, ja siksi 1980-luvulla heräsi tarve tarjota nuorille mahdollisuus yhdistää korkeatasoinen urheilu-ura ja koulutus, ja siten löytää tasapaino harjoittelun ja opintojen välille. Tavoitteena oli luoda ympäristö, jossa lahjakkaat urheilijat voisivat kehittyä niin urheilijoina kuin oppijoina.

Ensimmäiset urheilulukiot perustettiin eri puolille Suomea, ja niiden toiminta alkoi vähitellen vakiintua. Urheilulukiojärjestelmä on vuosien varrella kehittynyt ja laajentunut, ja se on tullut tunnetuksi siitä, että se tarjoaa nuorille mahdollisuuden tavoitella menestystä sekä urheilussa että koulutuksessa. Järjestelmän avulla on kasvatettu lukuisia menestyneitä suomalaisurheilijoita eri lajeissa ja samalla kannustettu heitä panostamaan myös opintoihinsa.

Opiskelua urheilun ehdoilla

Urheilulukioissa opiskellaan urheilun ehdoilla. Lukujärjestys joustaa ja harjoitukset koulupäivän yhteydessä tarjoavat mahdollisuuden täysipainoiseen harjoitteluun ja opiskeluun sen rinnalla.

Urheilulukioissa voidaan hyödyntää myös joustavia opiskelumuotoja, kuten etäopiskelua tai intensiivikursseja, jolloin opintojaksoja on mahdollista suorittaa esimerkiksi harjoitusleirien tai kilpailumatkojen aikana.

Urheilulukioissa valmentajat ja opettajat tekevät yhteistyötä oppilaiden tukemiseksi. Tämä voi sisältää yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa opintojen edistymisessä sekä urheilun ja opintojen tasapainottamisessa. Urheilulukioissa panostetaan siihen, että oppilaat saavat tarvittavaa tukea ja ohjausta opintojensa etenemiseen.

Urheiluoppilaitosten tulevaisuus

Urheiluoppilaitosjärjestelmä on 30 vuotta vanha, mutta millainen on sen tulevaisuus? Simo Tarvonen, Mäkelänrinteen urheilulukion vararehtori ja Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean toimitusjohtaja visioi tulevaisuudesta neljä erilaista mallia.

Sulaneessa mallissa urheiluoppilaitosten erityinen tehtävä on lakkautettu ja rahoitus lopetettu. Jokaisella oppilaitoksella on mahdollisuus halutessaan painottaa urheilua. Vahvistuneessa mallissa oppilaitoksilla on selkeä roolitus, urheilujärjestöt ovat tiiviisti sidoksissa urheiluoppilaitoksiin ja urheilu on arvostettu valinta ja mahdollistaa myös kunnianhimoisen akateemisen uran. Mullistusten mallissa tekoäly on tuotu vahvasti sekä opetukseen, opinto-ohjaukseen ja valmennukseen, yhä useampi urheilija on kansainvälisissä tiimeissä tai talleissa ja tekevät opintojaan etänä. Hyppy tuntemattomaan -mallin tulevaisuudessa emme ole pystyneet ennustamaan tulevaisuutta.

– Urheiluoppilaitosjärjestelmä on kehittynyt vuosien aikana, mutta sen toivottu tulevaisuus voi olla erilainen, kun kysytään eri tahoilta. Keskeistä on löytää yhteinen konsensus siitä, mikä toivottu tulevaisuus on 2030-luvulla, ja millä toimenpiteillä saavutamme sen? Ja ennen kaikkea: miten saamme päättäjät vakuutettua, että toivottuun suuntaan kannattaa satsata? kysyi Tarvonen puheenvuorossaan.

– On tärkeää tuntea historiaa, jotta tiedämme mistä olemme tulleet. On tärkeää myös hahmottaa toivottu tulevaisuus, jotta osaamme mennä sitä kohti. Kaikki tekeminen, ja myös tekemättä jättäminen, muokkaa huomisen historiaa, hän jatkoi.

Vuoden urheiluoppilaitos -tunnustus Urhealle

Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön myöntämän Vuoden urheiluoppilaitos -tunnustuksen sai tänä vuonna Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean urheiluoppilaitosverkosto.

Huippu-urheiluyksikön valitsijoiden mukaan Urhean oppilaitosverkosto tarjoaa monipuoliset kaksoisuramahdollisuudet lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa sekä suomeksi että ruotsiksi koko pääkaupunkiseudulla. Urhean oppilaitosten kautta on ponnistanut huipulle moni huippu-urheilija, esimerkiksi useampi jo nyt Pariisin olympialaisiin ja paralympialaisiin valittu urheilija.

– Tämä on mahtava tunnustus verkostotyölle, ja sille, että huomioidaan se, että eri tahot ja ihmiset tekevät yhteistyötä. Ei pelkästään huomioida yksittäistä ihmistä tai tahoa, vaan nimenomaan se verkostotyö ja verkostotyön voima, totesi Tarvonen.

Vuoden urheiluoppilaitos -tunnustus myönnetään ansioituneelle oppilaitokselle menestyksekkäästä, monipuolisesta ja pitkäjänteisestä työstä nuorten huippu-urheilijoiden opiskelun ja valmentautumisen tukemisessa. Se on perinteisesti jaettu vuosittaisten urheiluoppilaitospäivien yhteydessä, jotka kokoavat ympäri Suomen edustajia yläkouluista ja toisen asteen urheiluoppilaitoksista, sekä lajeista, urheiluakatemioista ja -opistoista.

Puhtaan urheilun viestikapula Etelä-Karjalaan

Reilun pelin ja puhtaan urheilun haastekampanjan viestikapula siirtyi Joensuun urheiluakatemiasta Etelä-Karjalan urheiluakatemiaan. Kampanja on näkynyt Joensuun urheiluakatemian vastuullisuustyössä, jossa teema on muotoutunut kaikkien urheiluakatemialaisten vastuullisuuspassiksi.

– Joensuun urheiluakatemiassa vastuullisuus on yksi isoista arvoistamme. Se määrittää koko toimintamme hengen ja periaatteet, jotka koskevat jokaista verkostossa mukana olevaa. Vastuullisuuspassin avulla edistämme puhtaan urheilun asiaa, kertoo Tarmo Koivuranta Joensuun urheiluakatemiasta.

Etelä-Karjalan urheiluakatemiassa suunnitelmat kampanjavuoden osalta ovat jo pitkällä. Reilun kilpailun toimintaohje otettiin käyttöön vuoden alusta.

– Haastekampanja tukee tätä työtä ja terävöittää vastuullisuuteen, puhtaaseen urheiluun ja reiluun peliin liittyvää työtämme. Aiomme pitää viestiä esillä ja jalkauttaa hyviä sisältöjä, kuten Vastuullinen valmentaja -, Puhtaasti paras – ja Reilusti paras -verkkokoulutuksia, suunnittelee Etelä-Karjalan urheiluakatemian koordinaattori Elina Sinisalo.

Urheiluoppilaitosten haastekampanja on osa Suomen urheilun eettinen keskus SUEKin toimintaa eettisen urheilun puolesta.