VIITE: Lausuntopyyntö liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelmaan 2025–2028 ehdotetuista valtakunnallisesti merkittävistä liikuntapaikkarakentamishankkeista (VN/34930/2023)
Suomen Olympiakomitea lausuu opetus- ja kulttuuriministeriölle liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaa varten. Lausunto kohdistuu rahoitussuunnitelmassa käsiteltäviin valtakunnallisesti merkittäviin, huippu-urheilun kannalta keskeisiin hankkeisiin.
Olympiakomitean tavoitteena on, että mahdollisimman monella huippu-urheilijalla on kansainvälisen vertailun kestävä päivittäinen valmentautuminen ja toimintaympäristö periaatteella parhaat parhaiden kanssa. Suomalaisen huippu-urheilun kannalta keskeisillä urheilumuodoilla tulisi olla liikuntapaikkaolosuhteet, jotka täyttävät kansainvälisen tason harjoittelu- ja valmennusvaatimukset sekä kansainvälisten kilpailujen järjestämisvaatimukset. Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden valtionavustuksella ja erityisesti sen valtakunnallisesti merkittäville hankkeille suunnatulla osuudella on keskeinen merkitys näiden olosuhteiden syntymiseen.
Olympiakomitean näkemyksen mukaan valtakunnallisesti merkittävien hankkeiden tuki tulisi kohdentaa hankkeisiin, jotka vastaavat suomalaisen huippu-urheilujärjestelmän kohdennuksiin (painopistelajit ja toimintaympäristöverkosto) sekä kulloinkin kyseessä olevien lajien keskeisimpiin tarpeisiin. Avustuksella tulisi luoda pitkäjänteisiin keskittämisratkaisuihin perustuvia harjoitus- ja valmennusolosuhteita, joissa käytettävyys harjoitteluun ja valmentautumiseen on varmistettu. Tämä edellyttää lajiliiton vahvaa tukea ja hankkeeseen yhdistyviä valintoja, kuten valtakunnallisen valmennustoiminnan keskittäminen. Kansainväliset vaatimukset täyttävien tapahtumaolosuhteiden osalta keskeistä on luoda puuttuvia ja tarvittavilta osin päivittää olemassa olevia huippu-urheilun arvokilpailuolosuhteita. Avustuksen vaikuttavuuden näkökulmasta Olympiakomitea pitää tärkeänä painottaa hankkeita, joiden toteutumisedellytyksiin valtionavustuksilla on erityisen suuri merkitys ja joilla on kunnan/kaupungin tuki.
Lausunto pohjautuu huippu-urheilun linjauksiin lajien priorisoinnista ja toiminnan keskittämisestä. Lausunnossa esitettävien hankkeiden arvioinnin perustana on Olympiakomitean määrittelemät kriteerit valtakunnallisten huippu-urheiluolosuhdehankkeiden arviointiin (liite 1). Kriteerit on hyväksytty Suomen Olympiakomitean hallituksessa 18.9.2018.
Lausunto on valmisteltu Olympiakomitean ja Paralympiakomitean asiantuntijoiden toimesta.
Lausunnon valmistelussa on huomioitu kaikki hankkeet, joita on esitetty Opetus- ja kulttuuriministeriölle rahoitussuunnitelmaan valtakunnallisesti merkittävinä hankkeina, pl. Olympiastadion. Hankkeet on arvioitu ja pisteytetty Olympiakomitean ja Paralympiakomitean asiantuntijoiden toimesta, ja ne esitetään perusteluineen pisteytyksen mukaisessa prioriteettijärjestyksessä. Lausunto on hyväksytty Olympiakomitean hallituksessa 21.10.2024.
Olympiakomitean prioriteettijärjestys rahoitussuunnitelmaan 2025–2028:
- Rukan urheiluvalmennuskeskus, Kuusamo
Hankkeessa toteutetaan vuosina 2027–2029 uudisrakentamalla valmennuskeskus Rukan stadionin alueelle, josta tulisi kiinteä osa Vuokatti-Rukan urheiluakatemiaa. Hanke palvelee kolmea tärkeää olympialajia: freeski, lumilautailu ja kumparelasku, joista kaksi edellistä on jo keskittänyt toimintansa Vuokatti-Rukaan. Ruka on näille lajeille tärkein kotimaan keskus ja vetovoimainen harjoitteluolosuhde talvikaudella, mutta olosuhdehanke mahdollistaisi harjoittelun kotimaassa jatkossa ympärivuotisesti. Käytännössä rakennetaan monitoimihalli ja taitoharjoitteluhalli, jotka mahdollistavat lajien taitoharjoittelun myös kesäkaudella sekä laadukkaan oheisharjoittelun ympäri vuoden. Etelä-Suomeen ja -Eurooppaan matkustamisen väheneminen pienentäisi kustannuksia erityisesti valintavaiheen ja nuorille urheilijoille, lisäten yhdenvertaisuutta ja mahdollistaen lahjakkuuksien pysymisen urheilijan polulla. Kansainvälisenä kilpailuolosuhteena Ruka on ajassamme poikkeuksellisen lumivarma. Se on tulevaisuudessa harvinainen kilpailuetu, jonka avulla Rukalle saadaan jatkossakin kansainvälisiä huippu-urheilutapahtumia. Kuusamon kaupunki on vahvasti sitoutunut olosuhteeseen ja sen kehittämiseen. Suomen Olympiakomitea, Vuokatin Urheiluopisto, Sotkamon kunta, Kuusamon kaupunki ja neljä lumilajien lajiliittoa ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka pohjalta Vuokatin ja Rukan alueelle rakentuu huippuluokan olympiavalmennuskeskus lumilajeille. Hanke toteutuessaan palvelee useita Paralympiakomitean prioriteettilajeja. Kohde on talvilajien näkökulmasta sijainniltaan keskeinen ja hyvien kulkuyhteyksien päässä. - Hakametsän Sport Campus, Tampere
Tampereen Hakametsän alueelle suunnitellaan laaja ja täysin uusi liikunnan ja urheilun keskittymä, joka palvelee muun muassa salibandya, lentopalloa, futsalia, voimistelua ja jääurheilua. Toteutuessaan hanke mahdollistaa erityisen urheilun keskuksen campus-alueineen, oheisharjoittelutiloineen ja urheilijoiden asumisjärjestelyineen. Urheiluakatemiayhteistyö on merkittävässä roolissa. Tavoitteena on rakentaa Urhean tyyppinen keskittymä, jossa kohtaavat hyvinvointi, liikunta ja urheilu sekä viimeisin tietotaito, kun testausta ja tutkimusta sekä osaamisen kehittämistä keskitetään myös kampukselle. Salibandy on jo keskittänyt toimintaansa Tampereelle, ja hankkeen toteutuminen mahdollistaisi myös kansainvälisten tapahtumien ja pääsarjaotteluiden järjestämisen tulevaisuudessa kaupungissa. Hakametsä Sport Campus edistäisi myös merkittävällä tavalla Tampereella 2026 pelattavien salibandyn miesten MM-kisojen järjestämistä. Tampere on sijainniltaan ja liikenneolosuhteiltaan keskeinen kaupunki, jossa myös parajääkiekko on nousussa. Suosittelemme, että kohteeseen rakennettavista harjoitushalleista vähintään yhteen sijoitetaan esteetön kaukalo. Kohde on sijainniltaan keskeinen ja hyvien kulkuyhteyksien päässä. - Puijon K90 hyppyrimäen peruskorjaus/uusinta sekä lumetuksen turvaaminen, Kuopio
Hiihtoliitto on keskittänyt merkittävästi mäkihypyn ja yhdistetyn toimintaa Puijonlaaksoon ja Kuopioon, jossa elävät, harjoittelevat, opiskelevat ja työskentelevät näiden kahden lajin lähes kaikki huippu-urheilijat ja valmentajat. Näiden lajien kehittymisen ja mm. turvallisuuden kannalta hanke on keskeinen ja akuutti. Kuntotarkastuksen yhteydessä Puijon K90 hyppyrimäen vauhdinottomäen rakenteissa havaittiin vakavia vaurioita, joiden vuoksi mäki on käyttökiellossa. Kuntotarkastusraportissa on esitetty vauhdinottomäelle viisi eri korjausvaihtoehtoa, joista tehtäneen päätös vuoden 2025 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Kuopion kaupunki on vahvasti sitoutunut keskuksen kehittämiseen, ja kaupungilla on laaja yhteistyösopimus Hiihtoliiton kanssa. Yhteistyön tavoitteena on mm. Kuopion urheiluakatemian tutkimus- ja asiantuntijatyön vahvistaminen sekä yhä parempi urheilun ja opiskelun yhdistäminen. Hiihtoliitto tukee hanketta, ja kokonaisuus tukisi lajien olosuhdestrategiaa laaja-alaisesti urheilijan mäkihyppääjän polulla. Hankkeessa rakennetaan Puijon urheilulaakson alueelle myös vesiputki Kallavedestä lumivarmuuden varmistamiseksi. - Garden Helsinki, Helsinki
Huippu-urheilutapahtumien järjestämistä palveleva areenakokonaisuus. Kaksi areenaa, joista toinen on uusi ja toinen peruskorjataan Mid-areenaksi. Hanke parantaa jää- ja sisäurheilulajien olosuhteita paikallisesti ja mahdollistaa myös kansainvälisen tason olosuhteet telinevoimistelun maajoukkueurheilijoille sekä telinelajien kansallisen tason voimistelijoille ja lasten laadukkaan voimistelun toteuttamiseen. Se uudistaa useiden lajien arvokisaolosuhteita, mahdollistaen nyt puuttuvan olosuhteen koripallon miesten arvokisaturnausten järjestämiseen. Lajiliitoista voimistelu, salibandy ja koripallo tukevat hanketta. Paralympialajien olosuhteista kohteessa ei ole tietoa, ja esteettömyyden toteutumisesta kohteen suunnittelussa on vain niukka maininta. Asiakirjoissa mainitaan vain yksi jäähalli, mikä ei mahdollista esteetöntä kaukaloa. Kohde on kuitenkin sijainniltaan keskeinen ja hyvien kulkuyhteyksien päässä. - Turun Ratapiha, Turku
Hankkeesta suunnitellaan kansallisesti sekä kansainvälisesti merkityksellistä elektronisen urheilun, jääkiekon, tapahtumien, kulttuurin ja elämysten keskittymää. E-urheilu ei kuulu huippu-urheilu kärki- ja investointilajeihin, eikä se ole Paralympiakomitean prioriteettilajeja. E-urheilu on kuitenkin nousussa toimintarajoitteisten henkilöiden harrastuksena ja esimerkiksi sellaiset henkilöt, joilla on liikuntavamma voivat kilpailla e-urheilussa samoissa kilpailuissa. Turku on sijainniltaan hyvä ajatellen nousussa olevaa parajääkiekkoa, mutta se ei ole tiedossa, ovatko lajin erityispiirteet mahdollisesti huomioitu suunnittelussa (esteetön kaukalo). Turussa ei vielä tällä hetkellä ole esteetöntä kaukaloa. Kohde on sijainniltaan keskeinen ja hyvien kulkuyhteyksien päässä.
Lopuksi
Hankkeista kolmella ensimmäisellä on erityisen suuri merkitys urheiluakatemiatoiminnalle ja suomalaisen huippu-urheilun kehittymiselle sekä menestykselle k.o. lajeissa. Kireässä rahoitustilanteessa valtakunnallisesti merkittävien hankkeiden rahoituksen tulee kohdistua huippu-urheilun kannalta priorisoitaviin olosuhteisiin.
Huippu-urheilun olosuhteet paikalliselta tasolta valtakunnalliselle tasolle ovat jatkumo, jossa eri tasot tukevat toisiaan. Hankkeet, jotka palvelevat useita lajeja, usein palvelevat niitä eri tavoin. Hankkeiden valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten elementtien määrä vaihtelee, ja niitä voi arvioida luotettavasti vasta toteutuneesta toiminnasta. Paralympiakomitean asiantuntemus ja verkostot ovat avainasemassa sen arvioinnissa, miten hanke tukee paraurheilua.
Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2025 ehdotetaan liikuntaan ja urheiluun noin 155 miljoonaa euroa. OKM:n valtionavustusleikkausten myötä liikuntabudjetti pienenee noin 11 miljoonaa euroa eli noin 7 % vuoden 2024 talousarvioesitykseen nähden. Myönteistä on, että budjettiriihessä valtionvarainministeriön liikuntaan ja urheiluun kaavailemat leikkaukset lähes puolittuivat.
Olympiakomitea on erittäin huolissaan hallituskauden loppua kohti kiristyvistä leikkauksista OKM:n valtionavustuksiin. Julkisen talouden suunnitelman mukaan OKM:n valtionavustuksiin kohdistetaan vuodelle 2026 vielä -75 M€ lisäleikkaukset, joita ei ole vielä kohdennettu eri toimialoille. Leikkaukset vaarantavat hallitusohjelman tavoitteen lisätä suomalaisten liikkumista ja edistää huippu-urheilua.
Vuonna 2019 eduskunnan hyväksymässä liikuntapoliittisessa selonteossa todettiin, että liikuntapaikkarakentamisen lisätuen tarve olisi 10–15 miljoonaa euroa vuodessa, minkä lisäksi 2020-luvun alussa tarvittaisiin noin 20 miljoonan euron kertainvestointi.
Liikuntainfrastruktuurin kehittämistarpeet eivät vähene vaan kasvavat mm. kaupungistumisen, ilmastotavoitteiden, energiamarkkinoiden murroksen ja olemassa olevan liikuntapaikkaverkoston ikääntymisen myötä. Useimmat kokoluokaltaan merkittävät hankkeet toteutetaan monikanavaisella rahoituksella. Valtionavustus on näissä hankkeissa usein ratkaiseva hankkeen käynnistymiseksi.
Helsingissä 21.10.2024
Taina Susiluoto
toimitusjohtaja
Suomen Olympiakomitea