Suomen Olympiakomitean hallitus kokoontui 6.–7.9. Vierumäellä. Hallitus kuuli huippu-urheiluyksikön analyysin Pariisin olympiakisoista ja kävi huippu-urheilun tilannetta ja tulevaisuutta koskevan keskustelun. Lisäksi hallitus keskusteli urheiluyhteisön tavoitteita, roolitusta ja palveluita koskevista selvityksistä ja Olympiakomitean taloustilanteesta. 

Hallitus käsitteli Suomen olympiajoukkueen raportin Pariisin olympialaisista ja keskusteli suomalaisen huippu-urheilun tilanteesta. 

– Olemme huolissamme huippu-urheilun tilanteesta ja kävimme hyvää ja syvällistä keskustelua siitä, miten tilannetta parannetaan. Pariisin kesäolympialaisten tulos on pettymys. Vaikka kesäolympiamenestys on vain yksi osa suomalaisen huippu-urheilun kokonaistavoitteista, suhtautuu hallitus asiaan vakavasti ja on siksi päättänyt ryhtyä moniin toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi, Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori toteaa.

Hallitus totesi, että Olympiakomitean strategian kolme kärkivalintaa (liike ja liikunnallinen elämäntapa, seuratoiminta ja huippu-urheilu) muodostavat luontevan kokonaisuuden ja tukevat toisiaan. Ylemmän tason strategiselle uudelleenarvioinnille Olympiakomitean työssä ei ole tarvetta. Kansainvälisen tason huippu-urheilumenestyksen aikaansaaminen edellyttää kuitenkin toiminnan selkeää terävöittämistä ja strategisen tason muutoksia.

Uuden huippu-urheilustrategian aika

Olympiakomitean hallitus linjasi, että suomalaisen huippu-urheilua ryhdytään uudistamaan laajan yhteistyöverkoston voimin.

– Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö johtaa suomalaista huippu-urheilutyötä, mutta käytännössä tulokset syntyvät tai jäävät syntymättä laajassa verkostossa, jossa on useita keskeisiä toimijoita. Lajiliitot vastaavat edelleen huippu-urheilutoiminnasta ja -tuloksesta omalta osaltaan, mutta kestäviä tuloksia saadaan aikaiseksi vain keskeisten toimijoiden samansuuntaisella ja koordinoidulla toiminnalla. Monet isommat muutokset edellyttävät myös resurssiohjauksesta vastaavan valtiovallan myötävaikutusta, Vapaavuori sanoo.

Hallitus ohjaa huippu-urheilun muutos- ja strategiatyötä ja kiinnittää erityistä huomiota siihen, että suoritustason muutos edellyttää arjen tekemisen laadun parantamista ja urheilijan elämän kokonaisuuden huomioimista kaikessa toiminnassa, mutta myös joitakin rohkeita järjestelmätason muutoksia. Huippu-urheiluyksikön aiemmassa muutostyössä on saavutettu hyviä tuloksia esimerkiksi urheilijan polun valintavaiheen ja sitä tukevan akatemiatoiminnan osalta. Nyt Olympiakomitean painopisteen tulee olla selvästi varsinaisen huippuvaiheen työssä.

Hallitus painottaa erityisesti seuraavia muutostoimenpiteitä:

1. Hajanainen huippuvaiheen järjestelmämme vaatii tiivistämistä ja resurssien keskittämistä. Keskeiset huippu-urheilutoimijat ovat Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö, kansalliset olympiavalmennuskeskukset ja KIHU. Näiden roolit täytyy selkeyttää ja siirtymistä yhteisen koordinoidun johdon alle tulee pikaisesti selvittää. Isojakaan muutoksia ei nykytilanteessa pidä pelätä.
2. Urhean ja Vuokatti-Rukan olympiavalmennuskeskusten roolia merkittävimpinä huippuvaiheen toimintaympäristöinä tulee määrätietoisesti vahvistaa, jotta parhaat urheilijat voivat harjoitella parhaissa olosuhteissa ja parhaassa valmennuksessa. Samalla tulee ottaa huomioon lajien erityistarpeet ja -olosuhteet muissa valmennuskeskuksissa.
3. Tukijärjestelmää pitää kehittää suuntaan, jossa tehdään aiempaa selkeämpiä valintoja sen varmistamiseksi, että potentiaaliset mitalistikandidaatit, heidän valmentajansa ja muut taustajoukot saavat kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön ja moniammatillisen tiimin tuekseen. Valintaa tulee tehdä kasvavassa määrin yksilöiden eikä lajien välillä.
4. Valmennusosaamisen kehittäminen on nostettava kansalliseksi prioriteetiksi. Lajirajat ylittävälle yhteistyölle on luotava systemaattisesti edellytyksiä. Johtamis- ja valmennusosaamisen kehittämiseksi on perustettu asiantuntijaryhmä ja kansainvälisesti ainutlaatuisen urheiluopistojärjestelmän hyödyntäminen paremmin osaamisen kehittämisessä on juuri käynnistynyt sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.
5. Kunnianhimon tasoa ja ammattimaisuutta pitää kohottaa kaikessa tekemisessä ja pitää näitä kaiken kehitystyön sekä arjen johtamistyön kantavana ohjenuorana. Datan, tekoälyn ja muiden modernien teknologioiden hyödyntämistä sekä tiedolla johtamista ja koko systeemimme kansainvälistämistä pitää johdonmukaisesti vahvistaa.

Kaikkien näiden toimenpiteiden tavoitteena on tukea sitä, että huippu-urheilujärjestelmän kautta nousisi nykyistä enemmän kansainvälisen huipputason menestyspotentiaalin omaavia urheilijoita. Tämä on keskeinen edellytys paremmalle menestykselle jatkossa.

Muutoksia huippu-urheiluyksikön johtoon

Suomalaisen huippu-urheilun nelivuotinen strategiakausi päättyi Pariisin paralympialaisiin. Kohti tulevaisuutta suunnataan uuden johdon luotsaamana. 

Matti Heikkinen ei jatka huippu-urheilujohtajana,ja uuden johtajan hakuprosessi on aloitettu. Huippu-urheiluyksikköön ja sen johtamiseen liittyvistä käytännön asioista informoidaan tarkemmin myöhemmin.

Lisäksi laji- ja kisaohjelmien johtaja Leena Paavolainen ei jatka Olympiakomitean palveluksessa. Paavolainen toimi Olympiakomitean palveluksessa huippu-urheiluyksikön johtotehtävissä vuodesta 2013 alkaen ja kuului Suomen olympiajoukkueen johtoon kuusissa olympialaisissa, joissa saavutettiin yhteensä 22 olympiamitalia.

– 12 vuoden työrupeama Olympiakomitean huippu-urheiluyksikössä on ollut antoisaa, mutta erittäin intensiivistä aikaa. Nyt on aika palautua hetken verran, mutta sen jälkeen haluan vielä katsoa, mitä uusia mahdollisuuksia suomalaisen huippu-urheilun kentällä on tarjottavana, Paavolainen toteaa.

Olympiakomitean hallitus jatkaa huippu-urheiluasioiden käsittelyä seuraavassa kokouksessaan 23.9. 

– Hallitustyön rinnalla Olympiakomitea kutsuu koko verkoston mukaan huippu-urheilujärjestelmämme määrätietoiseen ja yhteistyöhakuiseen uudistamistyöhön, Jan Vapaavuori sanoo.

Lisätiedot: 

Suomen Olympiakomitea, puheenjohtaja Jan Vapaavuori, jan.vapaavuori@olympiakomitea.fi

Suomen Olympiakomitea, toimitusjohtaja Taina Susiluoto, taina.susiluoto@olympiakomitea.fi, 050 3319832