Seurojen päätoimisten päivää vietettiin Helsingissä 7.11. Paikalle saapui yli 80 päätoimisena työskentelevää seuratoimijaa ympäri Suomen. Päätoimisten päivässä seuratoimijoille halutaan tarjota mahdollisuus verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia kollegoiden kanssa – ja ottaa samalla pieni hengähdyshetki kiireisestä seura-arjesta.
Seurat pääsivät päätoimisten päivässä muun muassa pohtimaan oman seuran vahvuuksia ja heikkouksia Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan yliopistotutkijan Outi Aarresolan siivittämänä.
– On tärkeää tunnistaa seuran vahvuudet, mutta yhtä tärkeää on nähdä myös toiminnan mahdollisuudet. Kun nämä oppii tunnistamaan, hahmottaa näiden vaikutukset seuran toimintaan ja tavoitteisiin konkreettisesti, Aarresola avasi.
Aarresolan työpajan tavoitteena oli virittää ajatuksia seurojen toiminnan eri osa-alueisiin. Teemaan pureuduttiin seuran kapasiteetin arvioinnilla. Seuratyöntekijät pääsivät pohtimaan yksin ja keskustelemaan yhdessä oman seuran vahvuuksista ja heikkouksista.
– Seuran kapasiteetti voidaan pilkkoa pienempiin osa-alueisiin; ihmiset ja työvoima, talous, suunnittelu ja johtaminen, ulkoiset suhteet ja urheilutoiminta. Kuhunkin osa-alueeseen kuuluu vielä monia alatekijöitä. Tällä tavoin voi analysoida, mitkä osa-alueet ovat seurassa reilassa ja missä taas pitää petrata.
Useat seurat näkivät ihmiset ja työvoiman seuran keskeisenä vahvuutena. Myös talous sekä suunnittelu ja johtaminen nähtiin toiminnan voimavaroina. Kehittämistä havaittiin puolestaan ulkoisissa suhteissa ja urheilutoiminnassa.
– Kun toimintaa kehitetään, on hyvä tunnistaa asioiden syy-seuraussuhteita. Jos jokin osa-alue halutaan laittaa kuntoon, on tarkasteltava, mitkä toiminnot tähän heijastuvat. Tämä auttaa hahmottaan koko prosessin laajuutta ja tukee kehittämistoimenpiteitä, Aarresola summasi.
Mistä lähteä liikkeelle? Nappaa nämä seuran kehittämisen työkalut käyttöön!
Olympiakomitean seuratoiminnan asiantuntija Sandra Sirén kannustaa seuroja keräämään toiminnastaan palautetta säännöllisesti sekä ottamaan rohkeasti käyttöön seuran kehittämiseen soveltuvia työkaluja.
– Seuratoiminnan palautekyselyt edesauttavat palautteen antamista ja madaltavat kynnystä nostaa niin onnistumisia kuin mahdollisia haasteita esiin. Säännöllinen palautteen kerääminen auttaa samalla hahmottamaan seuran kokonaistilannetta paremmin. Sähköiset ja maksuttomat palautekyselyt ovat kaikkien seurojen tilattavissa, Sirén vinkkaa.
Palautekyselyt ovat Sirénin mukaan oiva startti seuran kehittämiselle.
– Tähtiseura-ohjelma on hyvä jatkumo seuratoiminnan kehittämiselle. Laatuohjelma tarjoaa monipuolisia työkaluja, jotka voi ottaa käyttöön hyvin matalalla kynnyksellä.
Tähtiseura-laatuohjelma on toteutettu yhdessä lajiliittojen ja aluejärjestöjen kanssa. Ohjelma on luotu seurojen tueksi seura-arjen kehittämisen polulla. Seurat voivat lähteä kehittämisen polulle niin pienin kuin suurin tavoittein – juuri omalle seuralle sopivassa tahdissa.
Seurojen strategian kehittämisen tueksi laadittu Sporttilinssi tarjoaa puolestaan systemaattisia toimintatapoja seuran kehittämiseen. Sporttilinssi-opas ja kriteeristö on kehitetty yhdessä Excellence Finlandin kanssa ja ne on tarkoitettu ennen kaikkea edelläkävijäksi pyrkivän urheiluseuran toiminnan tueksi.
– Kehittäminen on hyvä aloittaa pienistä paloista ja lähteä liikkeelle juuri seuran omista tarpeista ja kehitystoiveista. Jo pienet askeleet ovat merkittäviä, Sirén kannustaa.