Olympiapurjehtijat Sinem Kurtbay ja Akseli Keskinen harjoittelevat suurimman osan vuodesta ulkomailla ja tapaavat fysiikkavalmentaja Kimmo Kourusta lajileirien sekä kilpailujen välissä satunnaisesti. Miten harjoittelun ja kuormituksen seuranta onnistuu etänä? 

Yleensä tietotyötä tekevät avaavat aamulla ensimmäiseksi sähköpostin, mutta fysiikkavalmentaja Erik Piispa Urheasta avaa usein ensin 360° Training -järjestelmän. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun hänen urheilijansa ovat ulkomailla. 

–  Meillä on päävastuu urheilijoiden ominaisuuksien kehittymisestä ja kokonaiskuormittavuuden seurannasta, joten seuraamme mm. millaisia heidän lepo- ja harjoitussykkeensä ovat ja miten he ovat palautuneet. Lajivalmentajilla on puolestaan vastuu lajissa tapahtuvan kuormituksen säätelystä. Jos urheilija alkaa olla kuormittunut, keskustellaan tästä lajivalmentajan kanssa. Työ vaatii hyvää vuorovaikutusta ja luottamuksellista suhdetta sekä harjoittelusta vastaavan lajivalmentajan että urheilijoiden kanssa, lisää Kourunen. 

– Tietoevryn kehittämä 360° Training -järjestelmä kokoaa urheilijoilta seurantalaitteiden avulla kerätyn datan ja subjektiiviset tuntemukset. 360° Training helpottaa harjoittelun jaksottamista ja rytmittämistä, kun urheilijat harjoittelevat muualla eikä nähdä kasvotusten kovin usein, Piispa kertoo. 

Nacra 17 – nopea ja vaativa veneluokka 

Foililla varustettu Nacra 17 -veneluokka on toista kertaa mukana olympiapurjehduksessa. Venettä purjehditaan kaksihenkisellä miehen ja naisen muodostamalla joukkueella. Suomesta veneluokkaa edustavat Sinem Kurtbay kipparina ja Akseli Keskinen gastina. 

Fysiikkavalmennus perustuu veneluokan vaatimuksiin urheilijoiden roolit huomioiden. Kourunen kuvailee Nacra-veneluokkaa fyysisesti vaativaksi. 

– Vene on iso katamaraani, joka nousee ilmaan kantosiipien eli foilien avulla, kun vauhti kasvaa. Purjehtijoilla täytyy olla voimaa, kestävyyttä ja ketteryyttä sekä kykyä tehdä päätöksiä väsyneenäkin. 

– Veneessä purjehditaan seisten trapetsilla, joten se pitää ottaa huomioon myös fysiikkaharjoituksissa. Purjehtiessa tehdään myös paljon sivuttaisliikkeitä, joten urheilijat tarvitsevat riittävästi voimaa keskivartaloon sekä jalkoihin, jotta voimantuotto eri suuntiin onnistuu hyvin. Ratkomme lajissa tarvittavaa fyysistä suorituskykyä moniammatillisesti esimerkiksi fysioterapeuttien kanssa. 360° Training -järjestelmän avulla näemme mm. syke-, kuormitus-, palautumis- ja unidataa harjoituksista ja kilpailuista ja sieltä voi peilata, mitä tehdään esimerkiksi leirin aikana fysiikkaharjoituksissa. 

– Urheilijat tekevät peruskestävyysharjoitukset pääsääntöisesti itse. Kun urheilijat ovat Urheassa, keskitymme voima-, ketteryys- sekä nopeusharjoitteluun.  

Ole ystävällinen ja hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi sisällön. Siirry markkinointievästeiden hyväksyntään alareunan Evästeasetukset-linkin kautta.

Fysiikkavalmennus koordinoi valmennuksen taustajoukkoja  

Kuormituksen ja palautumisen seurannan lisäksi Kourunen ja Piispa tekevät urheilijoille voima- ja kestävyystestejä.  

– Kestävyystestit tehdään soutulaitteella. Testitulokset lähetetään analysoitavaksi Kilpa ja Huippu-urheilun instituuttiin eli KIHUun. KIHUn Ville Vesterinen on ollut pitkään mukana kehitystyössä rakentamassa muun muassa kunkin veneluokan fyysisiä vaatimuksia. 

– Testitulokset saatuamme katsomme ne ensin yhdessä ja sitten konsultoimme tarvittaessa valmennusryhmän muita asiantuntijoita, kuten lääkäriä, fysioterapeuttia tai ravitsemuksen asiantuntijaa.  

– Olympiapurjehduksen veneluokissa Nacraa lukuun ottamatta on ulkomainen lajivalmentaja. Tällä hetkellä työskentelemme espanjalaisen, slovenialaisen, puolalaisen ja norjalaisen lajivalmentajan kanssa. Olemme luoneet ulkomaisten valmentajien kanssa toimivan mallin tehdä yhteistyötä, jossa 360° Training toimii hyvänä työvälineenä.  

360° Training on selkeä valmentajalle 

Piispa kiittelee 360° Training -järjestelmän helppolukuisuutta. 

– Käyttöliittymä kokoaa datan niin, että valmentajan on sitä helppo lukea. Purjehduksen lajiliitto tekee yhteistyötä norjalaisten kanssa, joilla on käytössään eri kuormituksen seurantajärjestelmä. Käytän työssäni molempia, mutta 360° Training -järjestelmä on mielestäni selkeälukuisempi. 

Järjestelmässä on kuitenkin vielä kehitettävää.  

– Palvelua kehitetään yhdessä verkoston kanssa ja tuotekehityksessä priorisoidaan urheilijoiden ja valmentajien tarpeita. Palvelu on ollut koekäytössä jo muutaman vuoden. Nyt tarkoituksemme on lähteä laajentamaan sen käyttöä huomattavasti. Käytön laajentaminen tuo meille uudenlaisen mahdollisuuden myös tuotekehityksen vauhdittamiseen. Olympiakomitea haluaa tukea vahvasti uusien teknologioiden jalkautumista urheilijoiden ja valmentajien arkeen. Samalla tämä tukee myös strategista tavoitetta urheilun valtakunnallisen tietovarannon rakentamisesta, sanoo Olympiakomitean hallintojohtaja Emilia Ottela. 

360° Training -järjestelmän tuotepäällikkö Teemu Ekola Tietoevryltä on innoissaan kuullessaan purjehtijoiden käyttökokemuksista.  

– Kansainvälinen, ulkomailla harjoitteleva ja paljon matkustava valmennustiimi on minullekin uusi kokemus. Mahtavaa nähdä, että työkalun käytöstä on tullut rutiini valmentajille. 360° Training todellakin mahdollistaa monenlaiset joustavat valmennusjärjestelyt ja tuo jo lyhyellä tähtäimellä apua valmennuksen arkeen. Lisäksi järjestelmän analytiikkatoiminnot ja sen avulla kerätty data on arvokas apu harjoittelua suunnitellessa ja harjoitusmenetelmiä kehitettäessä. 

Suomen kärkiurheilijoilla ja -valmentajilla on jo 360° Training -järjestelmä käytössään.  

Lue lisää Tietoevryn sivuilta 

Haastatellut henkilöt: 
Kimmo Kourunen, fysiikkavalmentaja, Olympiavalmennuskeskus Urhea 
Erik Piispa, fysiikkavalmentaja, Olympiavalmennuskeskus Urhea 
Teemu Ekola, Head of Data-driven Applications, Tietoevry