Valtiovarainministeriölle
Viite: Luonnos hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 84 ja 85 b §:n ja eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta (VM086:00/2024)
Julkisen talouden suunnitelman mukaisesti lakiluonnoksessa esitetään yleisen arvonlisäverokannan nostamista nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Tavoitteena on, että korotus astuu voimaan 1.9.2024. Suomen Olympiakomitea kiinnittää lausunnossaan huomiota arvonlisäveron korottamiseen liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämisen näkökulmasta.
Yleisen arvonlisäverokannan nostaminen kohdistuu merkittävästi myös liikunnan verotukseen, koska yleisessä kannassa ovat opetusta ja ohjausta sisältävät liikuntapalvelut. Yleisen kannan lisäksi alennettua arvonlisäverokantaa, jossa ovat liikunnan harjoittamisen mahdollistavat liikuntapalvelut, nostetaan hallitusohjelman mukaisesti 10 prosentista 14 prosenttiin vuonna 2025.
Liikuntapalveluilla edistetään suomalaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Arvonlisäveron korotukset iskevät pahasti urheiluseurojen ja liikunta-alan yritysten toimintaan ja uhkaavat nostaa harrastamisen hintaa, jota myös inflaatio jatkuvasti korottaa. Välittömänä vaikutuksena arvonlisäverollisten liikuntatilojen hinnat nousevat urheiluseuroille ja liikkujille. Samalla kilpailu- ja leiritoiminnan kulut nousevat matka- ja majoituskulujen kasvun myötä. Lisäksi elinkeinotoimintaa harjoittavien seurojen lippujen hinnat nousevat. Arvonlisäveronkorotukset heijastuvat siis suoraan perheiden, urheiluseurojen ja urheilijoiden arkeen.
Urheiluseurajohtajat ovat nostaneet esille huolen seuroihin kohdistuvien kustannusten noususta nimeten sen suurimmaksi huoleksi seurallensa1. Huolen liikuntapalveluiden alv-korotuksesta jakaa myös valtaosa suomalaisista2. Kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista näkee, että alv-korotus vähentäisi liikunnan harrastamista Suomessa.
Hallitusohjelman tavoitteena on selkiyttää arvonlisäverotusta liikkumiseen kannustavaksi ja tukea liikuntaa verotuksen keinoin. Ristiriitaista kuitenkin on, että tähän mennessä hallituskauden ainoat liikunnan verotukseen liittyvät toimenpiteet ovat olleet veronkorotuksia.
Olympiakomitea edellyttää, että veronkorotusten myötä tulisi vauhdittaa hallitusohjelman kirjauksia liikunnan edistämisestä verotuksen keinoin ja liikunnan alv-kohtelun selkiyttämisestä. Olympiakomitea esittää, että jatkossa kaikki liikunnan edistämiseen liittyvä verotus tulisi olla alemmassa arvonlisäverokannassa. Lisäksi veronkorotuksista tulisi teettää liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointi.
1 Olympiakomitean seurakysely 6.11.2023 (linkki tähän uutiseen uusilla sivuilla: https://www.olympiakomitea.fi/2023/11/06/olympiakomitea-kysyi-seurat-vastasivat-seurajohtajat-huolestuneita-kustannusten-noususta-ja-toivovat-olympiakomitean-tukevan-seuratoimintaan-liittyvaa-yhteiskunnallista-keskustelua/)
2 Kantar Publicin kysely 23.10.2023 (linkki tähän uutiseen uusilla sivuilla: https://www.olympiakomitea.fi/2023/10/26/liikuntapalveluiden-alv-korotus-huolettaa-valtaosaa-suomalaisista/)
Lopuksi
Liikkumisella, liikunnalla ja urheilulla on merkittävä rooli suomalaisten fyysisen kunnon, henkisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Niillä on myös merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia. UKK-instituutin mukaan liian vähäisen liikkumisen ja paikallaanolon kustannukset yhteiskunnalle ovat vuosittain yli 4,7 miljardia euroa. Heikentyneen mielenterveyden kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa. Liikunnan ja urheilun laajaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaa hyvin se, että seuratoimintaan osallistuu eri rooleissa peräti 1,8 miljoonaa suomalaista ja niissä vapaaehtoistyötä tekee peräti 500 000 suomalaista. Vapaaehtoistyön taloudellinen arvo on jopa 700 miljoonaa euroa vuosittain.
Olympiakomitea toivoo, että valtiovarainministeriö tunnistaa ja huomioi ennaltaehkäisevien toimien merkityksen julkisen talouden pitkän aikavälin kustannusten nousun hillitsemiseen.
Helsingissä 6.5.2024
Taina Susiluoto toimitusjohtaja Suomen Olympiakomitea