Viite: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle lukiolain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (VN/33945/2023)

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi lukiolain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Suomen Olympiakomitea kiinnittää lausunnossaan huomioita erityisesti lukiodiplomiuudistukseen, liikunnan nostamiseen osaksi ylioppilastutkintoa ja kaksoisuratoimintaan.

Toisen asteen urheiluoppilaitosjärjestelmä – erityisen tehtävän urheilulukiot kaksoisuratoiminnan kivijalka

Suomalaiseen urheiluun kuuluu vahvana pyrkimys siihen, että urheilija pystyy arjessaan yhdistämään tasapainoisesti tavoitteellisen urheilun ja opiskelun, urheilun ja muun työuransa tai urheilemaan ammattilaisena huippuvaiheessa. Tätä ajattelutapaa kutsutaan kaksoisuraksi. Suomalainen kaksoisura alkaa yläkouluvaiheesta ja jatkuu aina huippu-urheilu-uran päättymisen jälkeiseen urasiirtymään.

Toisella asteella urheilun ja opiskelun yhdistämisen perustana toimii Suomessa 15 urheilulukiota ja 16 ammatillisen koulutuksen järjestäjää, joiden tehtävänä on tarjota urheilusta motivoituneille nuorille ympäristö, jossa opiskelu on mahdollista yhdistää tavoitteelliseen valmentautumiseen. Näitä valtakunnallisen erityisen tehtävän saaneita oppilaitoksia kutsutaan urheiluoppilaitoksiksi.

Monet urheilijat ponnistavat ammattiurheilijan urille urheiluoppilaitosten kautta. Onkin tavallista, että toiselle asteelle siirryttäessä tai toisen asteen opintojen aikana tavoitteellisesti valmentautuva nuori urheilija hakeutuu ympäristöön, joka tukee parhaalla mahdollisella tavalla urheilijana kehittymistä ja jossa laadukas kaksoisuran toteuttaminen on mahdollista. Paras osaaminen tähän löytyy urheilulukioista ja ammatillisista urheiluoppilaitoksista. Yli puolet erityisen tehtävän urheilulukioiden opiskelijoista hakeutuu urheilulukioihin oppilaitoksen paikkakunnan ulkopuolelta. Urheilijan kehittymisen kannalta on perusteltua hakeutua ympäristöön, jossa arki on urheilijan kannalta toimivinta. Tämä korostuu erityisesti ympäristöissä, joihin lajiliitot ovat keskittäneet huippu-urheilutoimintaansa ja joissa on lajin kannalta parhaat olosuhteet valmentautumiselle. Tällaisia urheilulukioita ovat erityisesti Sotkamon, Kuortaneen ja Vöyrin lukiot. Lisäksi suurissa kaupungeissa on edistetty urheilijan asuinolosuhteita, joista erinomaisena esimerkkinä toimii viime vuonna auennut Urhea-koti Urhea-kampuksella Mäkelänrinteen lukion yhteydessä.

Hallitusohjelman mukaan hallitus edistää urheilijoiden kaksoisuraa, vahvistaa toisen asteen urheiluoppilaitosten asemaa ja vakiinnuttaa ammatillisten urheiluoppilaitosten rahoituksen. Olympiakomitea pitää tärkeänä, että erityisen koulutustehtävän järjestelmää edelleen kehitetään ja sen asemaa, roolia ja rahoitusta vahvistetaan.

Lukiodiplomien uudistaminen

Olympiakomitea pitää tärkeänä, että liikunnan oppiaineen merkitys vahvistuu ja liikunnasta tulee kirjoitettava aine osaksi ylioppilaskirjoituksia. Lukiodiplomien kehittäminen tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja huippu-urheilijan polulla olevan ja ammattiurheilijan uralle valmistautuvan nuoren edellytyksiä suorittaa lukio-opinnot sekä tukevat nuoren kehittymistä urheilijana ja liikkujana.

Suomalaisen huippu-urheilujärjestelmän tavoitteena on, että kaikki urheilijat suorittavat toisen asteen tutkinnon. Urheilulukioissa opiskelee ammattiurheilijan uralle valmistautuvia nuoria urheilijoita. Osa tekee opintoja urheilulukiossa urheillen samaan aikaan ammattilaisena tai kilpaillessaan lajinsa ammattilaissarjassa.

Lukiodiplomien tuominen osaksi ylioppilastutkintoa tukee tavoitteellisen urheilijan eheää ja toimivaa arkea vähentämällä erityisen koulutustehtävän lukioissa opiskelevien nuorten työmäärää ja kokonaiskuormitusta. Liikuntadiplomien kehittäminen ja aseman vahvistaminen voi tukea urheilijana kehittymistä ja valmistaa osaltaan nuorta ammattiurheilijan uralle.

Tulevaisuudessa on tärkeää, että lukiodiplomit huomioidaan korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa, jotta lukiodiplomilla kirjoitettavan aineen korvannut nuori ei jää hakutilanteessa epätasa-arvoiseen asemaan muihin hakijoihin verrattaessa. Kannatamme ajatusta siitä, että taito- ja taideaineiden kokeen valmistelussa huomioidaan, ettei ole pelkästään kirjallinen suoritus, vaan opiskelija voi siinä hyödyntää urheilussa ja liikunnasta syntynyttä fyysistä osaamista ja suorituskykyä.

Olympiakomitea näkee tärkeänä, että urheilusta syntyvää osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan. Liikunnan lukiodiplomi tarjoaa yhden mahdollisuuden tämän osaamisen entistä parempaan esiintuomiseen. Selvityksen esityksiä tukee myös vuonna 2019 eduskunnan hyväksymä liikuntapoliittinen selonteko, jossa todetaan (s.22): ”Nuorille urheilijoille tulee taata joustavat opintomahdollisuudet toisella asteella. Elinvoimaisesta ja alueellisesti kattavasta urheilulukioverkostosta on pidettävä huolta. Myös urheilupainotteisia ammatillisia oppilaitoksia tarvitaan ja niitä on kehitettävä yhdenvertaisesti urheilulukioiden kanssa.” Olympiakomitea on tuonut kehittämistarpeet esille myös lausunnossaan koulutuspoliittisesta selonteosta (VN/1972/2020): ”Olympiakomitea esittää koulutuspoliittista selontekoa täydennettäväksi siten, että selonteossa tunnistetaan paremmin liikunnan ja liikuntakasvatuksen merkitys sekä urheiluyläkoulujen, toisen asteen urheiluoppilaitosten ja suomalaisen kaksoisuramallin rooli osana koulutuspoliittista järjestelmää. […] Koulutusjärjestelmän tulee tukea nuoria urheilijoita yhdistämään tasapainoisesti opiskelu ja tavoitteellinen urheilu.”

Liikuntadiplomin kehittämisessä tulisi olla mukana erityisen koulutustehtävän urheilulukioverkosto ja Suomen Olympiakomitea. Suomen Olympiakomitea on urheilijan kaksoisuran (Dual career) ja urheilijakoulutuksen asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on koordinoida urheilijakasvatusta ja –koulutusta toteuttavien oppilaitosten verkostoa kaikilla koulutusasteilla yhdessä urheiluakatemioiden kanssa.

Olympiakomitea on tuottanut liikunta- ja urheilijakasvatuksen tueksi yleisiä ja urheilulajeista riippumattomia sisältöjä, materiaaleja sekä kehittymisen seurannan ja testaamisen työkaluja. Kun liikunnan, musiikin ja kuvataiteen tuki- ja oppimateriaaleja sekä oppiaineen osaamisen näytön osoittamista suunnitellaan, Olympiakomitea suosittelee, että olemassa olevien liikunnan opetussuunnitelman mukaisia sisältöjä hyödynnetään valmistelussa. Valmisteluun tulisi osoittaa resursseja sekä hyödyntää laaja-alaisesti olemassa olevaa osaamista urheiluakatemia- ja oppilaitosverkostossa. Urheilutoimijoilla on vahvaa osaamista ja pitkä kokemus erilaisista urheilijan osaamisen ja kyvykkyyksien arvioinnista. Lisäksi urheilulle on ominaista järjestää yhdenvertaiseen arviointiin perustuvia tapahtumia, joissa voidaan järjestelyiden ja arvioinnin osalta taata osallistujien yhdenvertainen kohtelu ja arviointi ml. vammaisurheilu.

Helsingissä 4.6.2024

Taina Susiluoto

toimitusjohtaja

Suomen Olympiakomitea