Viite: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b ja 22 a §:n muuttamisesta (VM099:00/2023)
Suomen Olympiakomitea kiittää valtiovarainministeriötä mahdollisuudesta lausua muutoksista arvonlisäverolainsäädäntöön. Olympiakomitea kiinnittää lausunnossa huomiota veronkorotuksen vaikutuksiin liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseen liittyen.
Alennetun arvonlisäveron korottaminen
Esityksen mukaan alennettu arvonlisäverokanta nousee 10 prosentista 14 prosenttiin, pl. sanoma- ja aikakauslehdet. Muutos koskee laajasti esimerkiksi liikunta- ja urheilutoimintaa, kuten liikunta- ja urheilupalveluja, pääsyä urheilutapahtumiin, urheilutilojen käyttöä sekä urheilijan tai muun julkisen esiintyjän esityksiä. Myös yleisen arvonlisäverokannan nostaminen kohdistuu liikuntaan, koska yleisessä kannassa ovat opetusta ja ohjausta sisältävät liikuntapalvelut.
Olympiakomitea näkee, että arvonlisäveron korotukset heikentävät suomalaisten mahdollisuuksia liikkua, harrastaa ja nauttia urheilusta. Liikuntapalveluilla edistetään suomalaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Arvonlisäveron korotukset iskevät pahasti urheiluseurojen ja liikunta-alan yritysten toimintaan ja uhkaavat nostaa harrastamisen hintaa, jota myös inflaatio jatkuvasti korottaa.
Välittömänä vaikutuksena arvonlisäverollisten liikuntatilojen hinnat nousevat urheiluseuroille ja liikkujille. Samalla kilpailu- ja leiritoiminnan kulut nousevat matka- ja majoituskulujen kasvun myötä. Lisäksi elinkeinotoimintaa harjoittavien urheiluseurojen lippujen hinnat nousevat. Tapahtumateollisuus ry:n teettämän talouspoliittisen selvityksen mukaan arvonlisäveron korotus vähentää tapahtumatoimialan päätoimisten työllisten määrää 425–680 henkilötyövuoden verran. Arvonlisäveronkorotukset heijastuvat siis suoraan perheiden, urheiluseurojen, urheilijoiden ja urheilun parissa työskentelevien arkeen.
Urheiluseurajohtajat ovat nostaneet esille huolen seuroihin kohdistuvien kustannusten noususta nimeten sen suurimmaksi huoleksi seurallensa1. Huolen liikuntapalveluiden alv-korotuksesta jakaa myös valtaosa suomalaisista.2 Kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista näkee, että alv-korotus vähentäisi liikunnan harrastamista Suomessa.
Liikuntapalveluiden arvonlisäveron korotus tuottaa valtiolle VM:n arvion mukaan ainoastaan 12 miljoonaa euroa vuodessa. Korotuksen vaikutus valtiontalouteen on siis lähes mitätön, mutta aiheuttaa merkittävää haittaa liikunnan edistämiselle ja sitä kautta suomalaisen fyysiselle, henkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.
Veronkorotusten vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen on arvoitu lakiesityksessä hyvin heikosti. Esityksessä arvioidaan, ettei sillä ole merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen, mutta tätä ei ole juurikaan perusteltu. Esityksessä kuitenkin myönnetään, että muutokset voivat vähentää esimerkiksi liikuntapalvelujen kysyntää ja tällä voi olla osin haitallisia välillisiä vaikutuksia terveyteen niiltä osin kuin kuluttaja ei siirry kuluttamaan ei-kaupallisia liikuntapalveluja tai siirry omaan tuotantoon liikuntapalvelujen osalta.
Olympiakomitea ehdottaa, että alv-korotuksista toteutetaan liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointi. Lisäksi Olympiakomitea toivoo, että liikunnan alv-kohtelua selkiytetään hallitusohjelman mukaisesti ja jatkossa kaikki liikunnan edistämiseen liittyvä verotus olisi alemmassa alv-kannassa.
1 Olympiakomitean seurakysely 6.11.2023
2 Kantar Publicin kysely 23.10.2023
Liikunnan ja urheilun verotus- ja rahoitustilanne vuonna 2025
Alennetun arvonlisäverokannan korotus on tulossa voimaan 1.1.2025, ja yleisen kannan korotus astuu voimaan jo tämän vuoden syksyllä. Lisäksi leikkaukset OKM:n valtionavustuksiin, ml. liikuntaan ja urheiluun, aikaistuivat ja tiukentuivat vuodelle 2025. Leikkausta ei ole vielä kohdennettu, mutta arviomme mukaan liikunnan ja urheilun rahoitusta uhkaa vuonna 2025 lähes 15 prosentin säästö vuoteen 2023 nähden.
Kuitenkin lahjoitusten verovähennysoikeutta laajennetaan liikunta- ja urheilujärjestöille vasta vuodesta 2026 alkaen. Samalla hallitusohjelmaan kirjattu selvitys liikunnan tukemisesta verotuksen keinoin ei ole edes käynnistynyt. Tämä tarkoittaa, että liikunnan ja urheilun rahoitustilanne ja verotuskohtelu heikkenee merkittävästi jo vuonna 2025, mutta myönteisten verotuspäätösten toimeenpanoa joudutaan vielä odottamaan.
Olympiakomitea pitää tärkeänä, että lahjoitusvähennys saataisiin voimaan mahdollisimman pian ja että hallitusohjelmakirjausta liikunnan edistämisestä verotuksen keinoin vauhditettaisiin.
Lopuksi
Liikunnalla ja urheilulla on myös merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia. UKK-instituutin mukaan liian vähäisen liikkumisen ja paikallaanolon kustannukset yhteiskunnalle ovat vuosittain yli 4,7 miljardia euroa. Liikunnan ja urheilun laajaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaa hyvin se, että seuratoimintaan osallistuu eri rooleissa peräti 1,8 miljoonaa suomalaista ja niissä vapaaehtoistyötä tekee peräti 500 000 suomalaista. Vapaaehtoistyön taloudellinen arvo on jopa 700 miljoonaa euroa vuosittain.
Jälleen Pariisin olympialaisten myötä havaitaan, miten huippu-urheilu koskettaa lähes koko kansakuntaamme, tarjoaa mahdollisuuden irtautua arjesta, inspiroitua ja kokea suuria tunteita. Yli 70 prosenttia suomalaisista pitää huippu-urheilumenestystä tärkeänä ja urheilusisällöt ovat vuodesta toiseen katsotuimpien tv-lähetysten kärkisijoilla, mikä osoittaa huippu-urheilun yhteiskunnallisen merkittävyyden.
Olympiakomitea toivoo, että valtiovarainministeriö tunnistaa ja huomioi ennaltaehkäisevien toimien merkityksen julkisen talouden pitkän aikavälin kustannusten nousun hillitsemiseen.
Helsingissä 5.8.2024
Taina Susiluoto
toimitusjohtaja
Suomen Olympiakomitea