Nouseeko liikunta eurovaalien agendalle? Ainakin nämä yhdeksän ehdokasta tekevät osansa! Euroopan parlamentin vaalit järjestetään Suomessa 9.6.2024. Kotimaassa ennakkoon voi äänestää 29.5.–4.6.
Olympiakomitea julkaisi huhtikuussa Liikettä Eurooppaan – liikunta- ja urheiluyhteisön eurovaalitavoitteet. Osana eurovaalikampanjaa olemme toimittaneet tavoitteet kaikille eduskuntapuolueille, ja tapaamme niistä kustakin yhden ehdokkaan. Kannustamme kaikkia eurovaaliehdokkaita kertomaan somessa, miten he edistäisivät liikkumista, liikuntaa ja urheilua EU-päätöksenteossa sekä postaamaan näkemyksensä tunnisteilla #LiikettäEurooppaan ja #liikuntaehdokas.
Mitä liikuntaterveisiä tapaamamme ehdokkaat veisivät Euroopan parlamenttiin? Pyysimme jokaista heistä vastaamaan kysymykseen, miten hän edistäisi liikkumista, liikuntaa ja urheilua, jos hän tulee valituksi.
Oscar Byman (r.): Pidän huolen siitä, että urheilun vapaaehtoistoimintaan osuvaa EU-byrokratiaa helpotetaan. Urheilun toimialan uusi strategia tulee nostaa koko komission yhteiseksi, poikkileikkaavaksi hankkeeksi – kuten Suomen hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelma, jossa on liikettä lisääviä toimenpiteitä eri sektoreille.
Eero Heinäluoma (sd.): Liikunnan ja urheilun mahdollistaminen kaikille, huolehtimalla seurojen ja liikuntaa tarjoavien tahojen toimintaedellytyksistä. Tämä tarkoittaa EU-tasolla, että turvataan kansalaisjärjestöpohjaisen liikunnan arvonlisäverottomuus, vahvistetaan Erasmus+-ohjelmaa liikunnan osalta ja järkevöitetään seurojen ja liikuntatoimijoiden edellytykset toimia niin, että kaikilla on mahdollista liikkua taloudellisista edellytyksistä huolimatta, jotta sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat eivät räjähdä käsiin.
Petri Honkonen (kesk.): Haluan vahvistaa liikunnan ja urheilun roolia arkipäiväisessä elämässä. Liikkumattomuus ei ole vain Suomen ongelma vaan koko Euroopan. Hintalappu liikunnan vähäisyydestä alkaa kasvamaan mittaamattomaksi fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle. Tämä haaste vaatii vahvempia rahallisia panostuksia EU-tasolta. EU:n tulisi ottaa vahvempi rooli urheilun, liikunnan ja arkiliikunnan kokonaisvaltaisessa vahvistamisessa.
Inka Kolhinoja (liik.): Erityisryhmien esteettömiä liikkumismahdollisuuksia tulisi kehittää ja varmistaa, että liikunta ja urheilu on mahdollista ja perusoikeus ikääntyvässä Suomessa. Liikkuminen on osa kokonaishyvinvointia. EU-tukia tulisi käyttää Suomessa tehokkaammin liikuntapaikkojen peruskorjaukseen sekä rakentamiseen. Esteettömyydestä tulee pitää kiinni EU-määräyksin. Pitkien etäisyyksien maassa on tärkeää, että jokaisella asuinpaikasta riippumatta on mahdollisuus liikuntaan.
Ari Koponen (ps.): Liikkumattomuus ja paikallaanolo maksaa pelkästään Suomessa melkein 5 miljardia euroa vuosittain. Mikäli emme saa suuntaa muutettua ei meillä 20 vuoden kuluttua ole työkykyisiä ihmisiä tekemään töitä. Tulen europarlamentaarikkona edistämään liikunnan lisäämistä ihmisten arkeen. Kokonaisturvallisuudenkin kannalta EU:n sietäisi ohjata rahoitusta siten, että se edistäisi liikunnallista elämäntapaa.
Ville Niinistö (vihr.): Liikunnalla on valtava merkitys kansanterveydelle, ihmisten osallisuudelle ja yhteisöllisyydelle. Meppinä voi tehdä paljon liikunnan edistämiseksi ja tähän olen sitoutunut. Yksi tärkeä aloite on EU:n pyöräilyjulistus. Sen ehdotusten avulla pyöräilyä voi edistää mm. työsuhde-etuna sekä joukkoliikenteen yhteydessä. Edistän pyöräilyä yhtenä keinona arkiliikunnan lisäämiseksi.
Sirpa Pietikäinen (kok.): Liikkuminen on keskeinen osa terveyden perustan luomista ja sen ylläpitämistä. Liikunta ja hyvät liikuntamahdollisuudet tulee ottaa osaksi Euroopan terveysunionia sekä työhyvinvointia ja työsuojelulainsäädäntöä. EU voi myös kannustaa jäsenmaita ottamaan liikunnan osaksi kestävää kaupunkisuunnittelua muun muassa lisäämällä kevyen liikenteen väyliä, ulko- ja sisäliikuntamahdollisuuksia.
Aki Ruotsala (kd.): Terveellisten elämäntapojen ja liikunnan edistäminen on tärkeä osa hyvinvoivaa tulevaisuuden Eurooppaa, mutta turvallisuustilanteen muututtua myös kriisinkestävää ja riskeihin varautuvaa Eurooppaa. Yhteistyön tekeminen näissä asioissa on avainasemassa sillä mm. terveyden edistäminen kuuluu jäsenvaltioiden, ei EU:n toimivaltaan. Siksi minun on helppo tukea mm. Erasmus+-ohjelman eli EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman jatkamista tulevalla kaudella.
Jussi Saramo (vas.): Haluan EU:lle järjestelmän matalan kynnyksen maksuttomien lähiliikuntapaikkojen tukemiseksi. Terveyttä edistävän liikunnan osalta olennaista on kevyen ja julkisen liikenteen yhdistelmän tukeminen, jossa olemmekin jo länsimaisessa vertailussa pitkällä. Liikenteessäkin meillä on silti paljon parannettavaa: on tuettava sekä innovointia, parhaiden mallien leviämistä että toteuttamista.
Kampanjaan kuului myös pohjoismaisten liikunnan ja urheilun kattojärjestöjen yhteinen mielipidekirjoitus (julkaistu Aamulehdessä ja Huvudstadsbladetissa) sekä podcast-jakso yhteistyönä Politbyroon kanssa.
Täältä löydät lisää tietoa eurovaaleista, mm. kaikki ehdokkaat ja aikataulut: https://vaalit.fi/