Suomen Olympiakomitea sopii yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa yhteisessä tavoiteasiakirjassa tavoitteista, joilla edistetään suomalaista liikuntaa ja urheilua. Tavoitekausi 2022-2024 on päättymässä ja Olympiakomitea on raportoinut tavoitekaudesta ministeriöön. Raportti on julkinen asiakirja. 

Olympiakomitea luotsaa suomalaista liikuntaa ja urheilua. Palvelemme, vaikutamme, ajamme jäseniemme etuja sekä vahvistamme yhteistyötä huippu-urheilun, seuratoiminnan ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. 

Digitaaliset ratkaisut urheilua tukemassa 

Olympiakomitean Suomisport-palvelu on kasvanut viime vuosien aikana tärkeäksi data-alustaksi, jota käyttää lähes miljoona suomalaista. Suomisport palvelee urheiluseurojen ja lajiliittojen tarpeita ja käyttäjien tyytyväisyys palveluun on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Hyödynnämme dataa myös huippu-urheilun kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja datastrategian kehitystyön seurauksena on luotu uusia analytiikkaratkaisuja ja urheilijoille tarkoitettu 360training-palvelu, joka yhdistää eri järjestelmien tiedot helposti saavutettavaan muotoon. 

Aktiivinen rooli kansainvälisessä vaikuttamisessa 

Kansainvälisessä yhteistyössä Olympiakomitea otti aktiivisen roolin erityisesti liittyen Venäjän ja Valko-Venäjän osallistumiseen kansainväliseen urheiluun. Aktiivinen vaikuttamistyö on edistänyt tasa-arvoa, ja eurooppalaiseen liikuntapolitiikkaan on pystytty vaikuttamaan tehokkaasti pohjoismaisella yhteistyöllä. Suomi on kansainvälisessä urheilupoliittisessa vaikuttamisessa maailman 20. paras ja toiseksi paras pohjoismaa Ruotsin jälkeen.  

– Haluamme uskoa, että yhteispohjoismaisella vaikuttamistyöllä oli merkitystä siihen, että Pariisin olympialaisissa ja paralympialaisissa saivat kilpailla vain muutamat venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat, ja hekin neutraaleina urheilijoina ilman maatunnuksia. Tästä käytiin kansainvälisen urheilupolitiikan foorumeilla tiukka vääntö, jossa seisoimme vahvassa yhteisessä rintamassa muiden Pohjoismaiden kanssa, sanoo Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto.  

Huippu-urheilu tähtää menestykseen 

Huippu-urheiluyksikkö tukee suomalaisten urheilijoiden menestystä ja varmistaa, että urheilijoiden valmentautumiseen ja arjen tarpeisiin on tarjolla paras mahdollinen tuki. Olympiadin suurimpina edistysaskelina ammattilaisuus urheilussa on kasvanut asiantuntijaosaamisen lisääntymisen myötä, huippu-urheilujohtamista on uudistettu sekä Olympiakomiteassa että verkostoissa, huippu-urheilun edunvalvontatyö on tuottanut tuloksia ja kaksoisuran edistäminen ja toimintaympäristöjen kehittäminen on edennyt vauhdikkaasti. 

Tavoitteiden eteen on tehty jatkuvasti tiivistä yhteistyötä lajiliittojen kanssa. Huippu-urheilun menestystavoitteet saavutettiin talviolympia- ja talviparalympialajeissa, mutta niitä ei saavutettu kesäolympialajeissa ja kesäparalympialajeissa. Erityisesti Pariisin olympialaisten mitalittomuus on johtanut huippuvaiheen huippu-urheilun uudelleenarviointiin, jotta tulevaisuudessa menestys olisi parempaa. Joukkuepeleissä ja ei-olympialajeissa tavoitteet saavutettiin osittain. 

Valtakunnallisen urheiluakatemia- ja valmennuskeskusverkoston toiminta on saatu strategiakaudella onnistuneesti vakautettua. Toimintaympäristöissä tehdään työtä urheilumenestyksen sekä urheilijoiden ja valmentajien kehittymisen eteen, ja luodaan urheilijoille mahdollisuuksia toteuttaa suunnitelmallista kaksoisuraa. Siitä esimerkkinä ovat mm. huippu-urheilijamyönteiset korkeakoulut, joiden myötä urheilijan mahdollisuudet yhdistää urheilua ja opiskelua paranevat entisestään.    

Tiiviimpää yhteistyötä ja vaikuttavuutta seuratoimintaan 

Uusia tähtiseuroja on syntynyt ja tähtimerkkien määrä on noussut merkittävästi viime vuosina. Olympiakomitean, lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen yhteinen Tähtiseuraohjelma on luonut vankan perustan seurojen toiminnan laadun kehittämiselle, ja sitä on myös jatkuvasti kehitetty, jotta se tukisi osaamisen ja johtajuuden kehittymistä seuroissa entistä paremmin. 

Lasten urheilun uusi suunta -prosessi syntyi lajiliittojen toiveesta. Mukana on jo 40 lajiliittoa, ja Olympiakomitea fasilitoi ja koordinoi verkoston toimintaa. Alle 13-vuotiaiden urheilun kehittäminen tulee olemaan merkittävä teema myös tulevina vuosina ja se vastaa osaltaan niin suomalaisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen kuin tulevien huippu-urheilupotentiaalien määrän kasvattamiseen vastuullisesti.  

Liikunnallinen elämäntapa tukee koko yhteiskuntaa 

Olympiakomitea on ollut mukana viemässä liikuntaan liittyviä tavoitteita eteenpäin yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja tästä hyvä esimerkki on hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelma. Liikunnallinen elämäntapa (LLE) -yksikkö on tehnyt työtä liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistyössä on rakennettu verkostoja, kuten Toimintakykyinen Suomi -konseptiin liittyvä verkosto, johon kuuluu yli 150 toimijaa.  

Vastuullisesti kaikessa toiminnassa  

Suomen Olympiakomitea on tavoitekauden aikana panostanut vahvasti vastuullisuuden ja hyvän hallinnon kehittämiseen, ja keskeiset painopisteet ovat olleet avoimuus, yhdenvertaisuus ja ympäristövastuu. Toiminnassa on keskitytty sekä oman toiminnan kehittämiseen että liikunta- ja urheiluyhteisön tukemiseen vastuullisuustyössä. Käytännössä tämä on näkynyt muun muassa Tähtiseuraohjelman päivittämisenä, liittymisenä kansainväliseen ilmastositoumukseen sekä turvallisempien toimintaympäristöjen rakentamisena urheilijoille ja urheiluseuroille. Huippu-urheilussa urheilijoiden kaksoisuran edellytyksiä on parannettu entisestään huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen myötä. 

Susiluoto toteaa yhteenvetona, että ministeriön kanssa sovituista tavoitetiloista vuodelle 2024 moni on toteutunut, mutta aina asioita voidaan tehdä paremmin ja joskus kriisien kautta päästää parempaan.  

– Yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa ja maailmalla kilpailu kovenee koko ajan. Olemme ministeriölle toimittamassamme raportissa kertoneet avoimesti sen mitä olemme tehneet, missä olemme onnistuneet ja missä epäonnistuneet. Raportin tueksi meillä on liuta analyyseja ja visio korjaavista toimenpiteistä. Käymme ne keskustellen läpi ministeriön kanssa loppuvuoden aikana.  

– On selvää, että Olympiakomitea tulee uudistumaan ja erityisesti huippuvaiheen huippu-urheilu on nyt akuutissa uudelleenarvioinnissa. Tärkeää on samalla muistaa, että lajiliitoilla on omistajuus omaan huippu-urheiluunsa ja muuhun toimintaansa. Jäsenjärjestömme päättävät, mitä niiden keskusjärjestössä eli Olympiakomiteassa tehdään. Asioista on hyvä keskustella avoimesti, laajasti ja kriittisesti ja huomioida se, että kansalaisjärjestövetoisessa urheilussa päätöksenteko tapahtuu yhdistysautonomian puitteissa Olympiakomitean jäsenistön kokouksessa 30.11, jossa valitaan myös uusi hallitus viemään strategisia tavoitteita eteenpäin, Susiluoto muistuttaa. Samalla on selvää, että kansalaisjärjestöt eivät yksinään voi asioita ratkaista, vaan siihen tarvitaan hyvän hallinnon mukaisesti yhdessä tekemistä valtion kanssa.