Maaliviivalla on juttusarja, jossa Pariisin olympialaisiin valitut urheilijat vastaavat viiteen tiukkaan kysymykseen.

Kolmansiin olympialaisiinsa valmistautuvan kävelijä Aku Partasen seura on ollut koko hänen uransa ajan Lappeenrannan Urheilu-Miehet. Omien sanojensa mukaan hän on kokeillut kasvattajaseuransa riveissä ”ihan kaikkia yleisurheilulajeja”. Kävelyssä tuli myös menestystä, ja sitä kautta se valikoitui hänen päälajikseen.

Akun ensimmäinen valmentaja oli Kristo Enqvist juoksussa, joka opetti nuorelle urheilijalle tärkeitä perusasioita, kuten esimerkiksi miten tärkeitä alku- ja loppuverryttely ovat ja millä tehoilla mitkäkin treenit tehdään.

Viisi kysymystä:

Mikä sinua motivoi urheilussa?

Aku: Pärjääminen on yksi juttu, mikä motivoi, mutta jos se olisi ainut, niin aika heikoilla kantimilla se olisi. Nautin ihan siitä arjen tekemisestä myös, että pääsen laittamaan itseni tiukoille harjoituksissa. Toisaalta olen äärimmäisen mukavuudenhaluinen, ja tarvitsen vastapainoksi helppoa ja rentoa elämää vapaa-ajalla.

Mitkä ovat suurimmat haaveesi urheilussa ja miten pyrit saavuttamaan ne?

Aku: Mulla on ollut nouseva trendi arvokisasijoituksissa, ja kyllä mä arvokisamitalia jahtaan. Toisaalta olen tyytyväinen siinä kohtaa, kun ura päättyy, jos mulla on sellainen olo, että olen löytänyt omat rajani. Jos sitä arvokisamitalia ei tule, mutta olen kuitenkin tehnyt parhaani ja löytänyt omat rajani ja totean, että ei parempaan riittänyt. Se olisi ihannetilanne, että löytää rajansa, ja tekee asioita niin hyvin kuin pystyy, ettei sitten jälkikäteen jää harmittamaan.

Mitä menestys tarkoittaa sinulle?

Aku: Kyllä se lähtee omista tavoitteista. Olen aina kokenut, että urheilu on mun oma juttu. Vaikka paineita tulee ulkopuoleltakin, niin olen pitänyt tärkeänä sitä, että minä itse määritän sen, mihin olen tyytyväinen. Menestys tarkoittaa mulle, että pystyn saavuttamaan niitä asioita mitä olen tavoitellut.

Mitä haluaisit sanoa 10 vuotta nuoremmalle itsellesi?

Aku: Sanoisin, että luota siihen, että asiat järjestyy ja ne menee omalla painollaan. Se on aika klisee, mutta kliseet ovat yleensä sellaisia, että ne ovat myös totta.

Mitä ajatuksia liikkuu mielessä kisan aikana?

Aku: Tämä on itse asiassa tosi yleinen kysymys. Musta tuntuu, että se kaikki siinä kisassa täyttää sen mielen. Se, että keskittyy tekniikkaan, miettii paljonko oli väliaika, miltä keho tuntuu, miltä jalat tuntuu, millainen ympäristö on, mitä yleisöstä kuuluu, mitä kilpakumppanit tekee, nykäiseekö joku lisää vauhtia… Siinä ei ole hirveästi aikaa ylimääräisille ajatuksille, vaikka suoritus aika pitkä onkin.