Lumilajien huippuammattilaiset kokoontuivat keskiviikkona Vuokatin urheiluopistolle inspiroitumaan, verkostoitumaan ja viitoittamaan tietä kohti seuraavia talviolympialaisia ja paralympialaisia. 

Road to Milano Cortina 2026: How to win? -seminaarissa kuultiin näkemyksiä kansainvälisiltä valmentajilta ja olympia- ja paralympiajoukkueen taustatiimeiltä. Samalla viikolla Vuokatissa käytiin läpi myös lumilajien huippu-urheilusuunnitelmat ja kokoonnuttiin keskustelemaan asiantuntijatoiminnasta matkalla talviolympialaisiin.

Seminaaripäivän avauspuheenvuoron käyttivät huippu-urheiluyksikön ja olympiajoukkueen johtaja Jaana Tulla sekä Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan johtaja Janne Vuorinen. Olympiapikaluistelija ja nykyinen kansanedustaja Mika Poutala jatkoi teemalla ”Mitä menestyminen vaatii?”. Puheenvuorossaan Poutala jakoi omakohtaisia kokemuksiaan ja oivalluksiaan huippu-urheilijan arjesta ja elämästä.

Valmentajien, urheilijoiden ja taustatiimin näkemyksiä huipulle pääsemisestä

Kansainvälinen näkökulma nousi vahvasti esiin valmentajapaneelissa, jossa kokemuksiaan menestyksestä jakoivat Erik Kulstad (ampumahiihto), Mario Rafetzeder (alppihiihdon miesten maajoukkue) ja Igor Medved (mäkihypyn miesten maajoukkue). 

He käsittelivät puheenvuoroissaan pitkäjänteisen työn, kansainvälisten vaatimusten ja tekniikan kehityksen vaikutuksia menestymiseen. Esille nousivat myös kulttuurierot ja johtamistyylit.

– Urheilijat ovat aina urheilijoita maasta riippumatta, mutta on vain selvitettävä, miten kunkin yksilön kanssa toimitaan parhaiten, Kulstad totesi.

– Valmentajan tehtävä on auttaa urheilijaa poistamaan kehittymisen tiellä olevat esteet. Jos et ole tarpeeksi vahva – fix it. Jos et ole tarpeeksi elastinen – fix it. Jos et nuku ja syö oikein – fix it. Nämä asiat voivat vaatia epämiellyttäviäkin toimenpiteitä, mutta oikotietä ei ole. Vaikka eri kulttuureissa on erilaisia toimintatapoja, näitä perusasioita ei voi kiertää, Kulstad painotti.

Valmentajien paneelin jälkeen ääneen pääsivät para-alppihiihtäjä Nette Kiviranta ja ampumahiihtäjä Suvi Minkkinen, jotka kertoivat ajatuksiaan matkasta palkintokorokkeelle. 

– Vammautumisen ja kuntoutusvaiheen jälkeen ajauduin ikään kuin huomaamatta takaisin oman lajini eli alppihiihdon pariin. Kehitys oli sen jälkeen nopeaa. Minulle tuli ensin tuli menestystä, ja vasta sen jälkeen alettiin katsomaan, että kuka voisi valmentaa ja miten voisi tehdä asioita paremmin. Sittemmin olen oppinut tukiverkostojen merkityksen. Eniten kaipaan urheilijoita ja ihmisiä ympärilleni, en halua puurtaa yksin, Kiviranta kertoi.

Minkkinen summasi Kulstadin johdolla uudistetun maajoukkuetoiminnan merkitystä oman urakehityksensä taustalla: 

– Ei ole tekosyitä. Pienet jutut pitää tehdä hyvin. Jos keskittyminen lipsuu, palautteen saa kuulla heti harjoituksissa. Ammattimaisuuden taso on mennyt koko joukkueella eteenpäin. 

– Hyvä pieni kilpailuhenkisyys puskee meitä kaikkia eteenpäin. Meillä on ollut tiiviitä leirejä, missä pääsee vertaamaan muihin urheilijoihin. Varsinkin viime kesänä oli naisten joukkueessa hyvä meininki ja kaikki tuli aina tekemään parhaansa. Leirikisoissakin oli fiilis, että on vedettävä kovaa ja suoriuduttava, että oli mahdollisuus voittaa. Toki myös oma päätökseni lisätä merkittävästi korkean paikan harjoittelua on ollut tärkeä asia kehittymisessäni. Samoilla linjoilla jatketaan kohti Milano-Cortinaa, Minkkinen summasi.

Seminaarissa syvennyttiin myös olympia- ja paralympiajoukkueiden taustatiimin rooliin. Ensin Terhi Lehtoviita ja Tiina Röning avasivat lumilajien asiantuntijatiimien toimintaa maajoukkueiden tukena, ja Röning pureutui puheenvuorossaan huipputiimien toimintaan. Myöhemmin Teemu Lemmettylä kertoi arvokisatoiminnasta ja siitä, kuinka suksihuollon kehittämishankkeella haetaan kilpailuetua.

Kokemuksia kentältä ja katse kohti talvea

Seminaaripäivän päätti Iivo Niskasen kolminkertaiseksi olympiavoittajaksi valmentanut Olli Ohtonen, joka jakoi kokemuksiaan henkilökohtaisen valmentajan näkökulmasta, ja matkasta, jonka hän on yhdessä Niskasen kanssa tehnyt. Ohtonen kertasi esityksessään läpi Niskasen uraa Sotsista 2014 alkaen ja nosti esiin tarinoita olympiavoittojen takaa.

– PyeongChangin 50 kilometrin perinteisen olympiavoitto on yksi kovimmista suorituksista, mitä Iivo on pystynyt tekemään. Se oli kovan, määrätietoisen ja suunnitelmallisen työn tulos, Ohtonen kertoi.

Milano-Cortinan talviolympialaiset kilpaillaan Pohjois-Italiassa 6.-22.2.2026. Paralympialaisten kisapäivämäärät ovat 6.-15.3.2026.

Milano-Cortina 2026 viralliset kisasivut