Liikunta- ja urheiluyhteisön selvitykset olivat ensimmäistä kertaa lähetekeskustelussa Olympiakomitean jäsenten kevätkokouksessa touko-kesäkuun vaihteessa. Kokouksessa käytiin yli kahden tunnin rakentava keskustelu selvityksiin liittyen ja tuki työn jatkamiselle oli vahva. Kokouksen jälkeen keskustelussa nousseet kommentit on purettu ja otettu huomioon selvitystyön jatkosuunnittelussa. 

Ennen kevätkokousta selvityksistä kirjoitettiin laaja katsaus, jossa käsiteltiin kokouksen lähetekeskusteluun vietävät kokonaisuudet. Artikkelissa tuotiin näkökulmia siihen, miten muissa Pohjoismaissa sekä Hollannissa liikunta ja urheilu ovat järjestäytyneet. Artikkelista on listattuna aiempia selvityksestä tehtyjä katsauksia.

Selvitystyö jatkuu elokuussa koko liikunta- ja urheiluyhteisön voimin. Mukaan työhön pääsee tämän artikkelin lopussa olevan ilmoittautumislinkin kautta. Selvitysyötä jatketaan seuraavissa kokonaisuuksissa:  

Urheiluyhteisön palvelukeskus ja pienten järjestöjen hallinnollinen kokonaisuus

Palveluskeskuksen jatkotyöstö on lähtenyt jo liikkeelle taloushallinnon nykytilan kartoituksella. Tällä hetkellä noin 40 jäsenjärjestöä on vastannut kyselyyn. Kyselyn tarkoituksena on saada rakennettua hyvinkin yksityiskohtainen kuvaus urheiluyhteisön taloushallinnon nykytilasta, ja kuvata mm. resurssit, järjestelmät ja prosessit. Tavoitteena on, että syyskokoukseen tuodaan sekä nykytilan että tavoitetilan kuvaukset. Tavoitetilan kuvaus käsittää palvelukeskuksen rakenteellisen toteutustavan sekä investoinnin ja pidemmän tähtäimen kustannusrakenteen analyysin.

Selvitys pienten järjestöjen hallinnollisen kokonaisuuden toteuttamisesta kulkee vahvasti palvelukeskuskokonaisuuden rinnalla. Nähtäväksi jää, voisiko toimiva malli olla pienten järjestöjen palvelukeskuksen laaja hyödyntäminen vai löydetäänkö tähän syvemminkin organisaatioiden rakenteisiin vaikuttava malli. Sekä palvelukeskuksessa että pienten järjestöjen hallinnollisen kokonaisuuden jatkoselvityksessä fokus on kustannustehokkuudessa sekä resurssien ohjaamisessa liikunnan ja urheilun ydintekemiseen.

Urheiluyhteisön johtamisjärjestelmä ja Olympiakomitean jäsenkategorioiden muutostarpeet 

Olympiakomitean jäsenet kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa kevät- ja syyskokouksessa käsittelemään ja päättämään urheiluyhteisön isoista linjoista, kuten rullaavan strategian päivitystarpeista. Näiden kokousten ympärille ei ole luotu asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon jäsenistöä osallistavia prosesseja. Eri aihealueita käsitellään lukuisissa klinikoissa, asiantuntijaryhmissä, ohjausryhmissä, toimikunnissa ja pyöreissä pöydissä. Nämä osin epäviralliset ryhmät ovat osin henkilösidonnaisia eikä niissä aina ole pitkän tähtäimen suunnitelmallisuutta eivätkä ne linkity eri organisaatioiden päätöksentekoprosesseihin. Kevätkokouksessa jäsenistö toi kiitosta jo nykyisellekin mallille. Tavoitteena on valmistella syyskokoukseen malli yhteisön johtamisjärjestelmästä, jossa kaikkia jäsenjärjestöjä koskevia asioita voidaan valmistella ja edistää tavoitteellisesti ja näin vähentää organisaatioiden tekemää päällekkäistä työtä. 

Johtamisjärjestelmään liittyy vahvasti Olympiakomitean jäsenkategoriat. Nykyisellään Olympiakomiteassa on varsinaisia jäseniä (89), kumppanuusjäseniä (29) sekä henkilöjäseniä. Syyskokoukseen on tavoitteena tuoda malli, jossa on määritelty eri jäsenkategorioiden roolit ja kategoriaan sisältyvät palvelut sekä tunnistettu mahdolliset tarpeet kategorioiden muutoksille.

Suomalaisen liikunta- ja urheiluyhteisön tavoitetilan, tehtävien ja roolien määrittely 

Kevään aikana tarkasteltiin myös suomalaisen liikunta- ja urheiluyhteisön verkostoja. Tavoitteena oli kuvata verkostot visuaalisesti ja pystyä määrittelemään verkostojen tavoitteet, tehtävät ja roolit. Lopputulokseen työssä ei oikeastaan päästy ja verkostot näyttäytyivät epäselvinä, hajanaisina ja osin päällekkäisinä. Useampi organisaatio kysyi, onko verkostoja yksinkertaisesti liikaa ja onko kaikilla nykyisillä verkostoilla rooli. Todettiin myös, että erilaisten organisaatioiden suuri määrä johtaa tehottomaan toimintaan, jossa fokus hukkuu. Nähtiin myös, että valtion leikkausten edessä verkostojen toimijat pyrkivät edistämään omia tavoitteitaan ja etujaan ohi yhteisen hyvän. Tämä johtaa verkoston yhteisen tavoitteen hämärtymiseen, yhteistyön vähenemiseen ja jopa vastakkainasetteluihin. Tämä ei ole ensimmäinen selvitys, jossa näihin samoihin havaintoihin on päädytty.

Syyskokoukseen on tavoitteena työstää yhdessä verkoston kanssa malli, jossa toimialan tarkempaa tavoitetilaa, tehtäviä ja roolitusta lähdetään rakentamaan. Työ tulee olemaan laaja ja haastava, eikä syyskokoukseen ole tarkoitus saada aikaan tämän kokonaisuuden osalta vielä muita lopputulemia kuin malli siitä, miten tätä työtä lähdetään konkreettisesti edistämään.

Miten mukaan selvitystyön jatkoon?

Kutsumme yhteisömme laajasti mukaan selvitystyön jatkoon. Voit ilmoittautua mukaan täällä. Lomake on avoinna elokuun 11. päivään asti.