Lajiliittojen lasten urheilun asiantuntijat kokoontuivat yhteen 28.1.2025. Tapaamisessa keskusteltiin laajalti muutoksen läpiviemisestä sekä lasten ja nuorten arkeen heijastuvista yhteiskunnallisista ilmiöistä. Myös lajiliitot pääsivät jakamaan omia linjauksiaan. Työ jatkuu yhdessä seuraavan kerran maaliskuussa, jolloin Emil Peter Sohus Tanskan urheiluliitosta (DIF) pitää lajiliitoille workshopin kilpailujärjestelmistä.
Mitä muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan? Entä millaisessa maailmassa lapset ja nuoret elävät? Näihin teemoihin pureutui lasten urheilun muutosprosessin kolmannessa tilaisuudessa International Baccalaureaten pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.
Heinonen toivoi lajiliittojen pohtivan kehityskohteita ja tavoitetiloja. Lajien puheenvuoroissa toivottiin muutosta niin valmennuksen, asenteiden kuin kilpailun ja harrastamisen vastakkainasettelun saralla.
– Kun muutosta ylipäätään lähtemään tekemään, on ymmärrettävä lasten ja nuorten kokemuksia ympäröivästä todellisuudesta. Maailma on hyvin erilainen kuin ennen ja sen tapahtumat hämmentävät. Lapset ja nuoret kokevat asioita varsin eri tavoin, Heinonen kuvasi.
– Erilaiset pelot ja uhkakuvat värittävät aiempaa selvemmin lasten ja nuorten arkea. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvä ahdistus on kasvanut merkittävästi, hän tarkensi.
Lapsilähtöisen toiminnan kehittäminen edellyttää yhteisten merkitysten rakentamista
Heinosen mukaan muutosta on mahdollista tehdä kolmella tavalla; vallan, järjen tai oppimisen kautta. Kun vallan kautta tapahtuvaa muutosta määrittävät hierarkkiset roolit, järkiperustainen muutos perustuu puolestaan perusteluihin ja suosituksiin.
Kestävimmäksi muutoksen rakentajaksi Heinonen nosti oppimisen. Oppimisen kautta tapahtuva muutos ei ole ulkoista, vaan sitä ohjaa sisäinen motivaatio.
– Jotta muutosta saadaan aikaan, on ymmärrettävä koko systeemin merkitys. Lapsilähtöisen toiminnan kehittämisen kannalta, meidän on nähtävä itsemme osana systeemiä. Puhumme lapsen kokonaisvaltaisesta kasvusta, johon liikkuminen ja urheileminen nivoutuvat.
– Jos emme tiedosta kokonaisvaltaiseen kasvuun vaikuttavia seikkoja, emme saa aikaan muutosta. Meidän on ymmärrettävä, mitä ja ketkä systeemiin kuuluvat. Esimerkiksi vanhemmat on saatava käymään keskusteluja siitä, mitkä asiat lapsen harrastamisessa ovat tärkeitä. On muodostettava yhteisiä tavoitteita ja merkityksiä.
Heinonen uskoo, että yhteisten merkitysten rakentaminen, on jo itsessään askel kohti muutosta.
– Muutokseen on osallistettava kaikki toimijat, jotka ovat osa tätä systeemiä – tässä tapauksessa lasten ja nuorten arkea. Samalla tarvitaan taho, joka huolehtii prosessin kulusta ja muutosta tukevan tilan ylläpitämisestä. Tässä te olette keskeisessä roolissa, Heinonen summasi työryhmälle.
Lajiliittojen linjauksista oppia muille
Heinosen puheenvuoron ja yhteisten työstöjen lisäksi Taitoluisteluliiton koulutuspäällikkö Sanna Vuorinen avasi lajiliittonsa Lasten luistelun linjaus -muutostyötä. Työhön on osallistettu toimijoita laajalta rintamalta; seuratoimijoita, valmentajia ja luistelijoita. Sparria on haettu myös Voimisteluliitolta.
– Linjaukset astuvat voimaan 1.6.2025. Olemme avanneet nettisivuillamme kattavasti linjaustemme perusteita sekä arvoja ja avanneet näitä.
Linjausten työstö on tuonut matkaan myös oppeja. Vuorisen mukaan riittävä aika ja priorisointi ovat avainasemassa.
– Työhön on tärkeä varata riittävästi aikaa. Myös laaja osallistaminen on olennaista ja auttaa sitouttamaan toimijoita. Samalla on tärkeä muistaa, mitä varten työtä tehdään. Luistelijan ääni on siis äärimmäisen tärkeä pitää keskiössä koko prosessin ajan, Vuorinen vinkkasi.
Lajiliitot kokoontuvat Lasten urheilun muutosprosessin äärelle jälleen maaliskuussa. Mukaan on kutsuttu lajiliitoista toimijat, jotka linkittyvät kilpailujärjestelmien rajapintaan. Työstössä on mukana myös joukko asiantuntijoita.
– Kevään aikana keskustelemme lisäksi vielä harrastamisen kustannuksista. Seuraavaksi muodostamme lajiliittojen edustajista pienemmän työryhmän, jonka kanssa kootaan yhteenveto yhteisten tilaisuuksien ja lajien lapsuusvaiheen valmennuslinjausten pohjalta. Yhteenvetoa käsitellään tämän jälkeen vielä lajiliittojen yhteisissä tilaisuuksissa, kertoo Olympiakomitean seuratoiminnan asiantuntija Sandra Sirén.
