Infektioriskeiltä suojautuminen on noussut entistä tärkeämpään rooliin huippu-urheilijoiden ja joukkueiden arjessa ja kisarutiineissa. Elozon otsonointitekniikkaan perustuvilla puhdistuslaitteilla voidaan torjua taudinaiheuttajia kisakylässä ja harjoitusolosuhteissa.
Suomen Olympiajoukkueen ylilääkäri Maarit Valtosella on pitkä kokemus olympiaurheilijoiden terveydenhuollosta kisatilanteissa.
– Pyeongchangin talvikisoista 2018 lähtien olemme tehneet omaa tutkimusta infektiomääristä ja taudinaiheuttajista osana joukkueen normaalia huoltoa. Tuosta lähtien meillä on ollut käytössä veridiagnostiikkalaite, jonka avulla keräsimme dataa olympiakylässä liikkuvista viruksista ja bakteereista. Pariisissa kokosimme tutkimusaineiston yhdessä USA:n, Kanadan, Australian, Iso-Britannian, Hollannin ja Irlannin aineistojen kanssa ja tulemme julkistamaan tulokset KOK:n tutkimusraporttina ensi kesänä, Valtonen kertoo.
– Tokion ja Pekingin kisoissa 2021–2022 huomio keskittyi etenkin koronan torjuntaan. Siinä onnistuttiin hyvin eikä tartuntoja tullut. Koronaa ei enää luokitella yleisvaaralliseksi taudiksi ja toiminta kisakylässä on keventynyt koronavuosista. Pandemiasta on kuitenkin opittu paljon hyviä käytäntöjä terveysturvallisuuden parantamiseksi kisatilanteissa.
”Urheilussa pienetkin oireet vaikuttavat suorituskykyyn”
Valtosen mielestä korona lisäsi urheilijoiden tietoisuutta tartuntariskeistä ja toi uusia rutiineja esimerkiksi maskien käyttöön kisamatkoilla.
– Urheilijoiden suhtautuminen viruksilta suojautumiseen vaihtelee kuitenkin suuresti lajien ja yksilöiden kesken. On myös hyvin lajiriippuvaista, miten erilaiset taudinaiheuttajat vaikuttavat urheilusuoritukseen. Kestävyyslajeissa pienilläkin oireilla voi olla ratkaiseva vaikutus suorituskykyyn.
– Kisoissa taudinaiheuttajat ovat usein samoja, mitä yhteiskunnassa muutenkin. Vuodenaika ja paikalliset epidemiat vaikuttavat paljon. Olympiakisoihin tullaan ympäri maailmaa, joten kesäkisoissa näkyvät myös talvikauden virukset, jotka tulevat eteläisen pallonpuoliskon edustajien mukana. Virusmäärä talvikisoissa on kuitenkin aina suurempi kuin kesäkisoissa.
– Koronapandemia opetti meille, että ilmateitse tapahtuva tartuntareitti on keskeisin. Siksi ilmastoinnilla ja ilmanpuhdistuksella sekä tilankäytöllä on iso merkitys virusten liikkumisessa. Pintojen puhdistaminen on myös tärkeää, sillä esimerkiksi vatsatauteja aiheuttavat virukset kulkeutuvat elimistöön käsien kautta. Käsienpesu on hyvä rutiini, mutta se ei riitä yksin. Infektioiden ennaltaehkäisy ja riskien hallinta edellyttää monia eri toimenpiteitä.
– Yksi osa näistä toimenpiteistä liittyy puhelimiin ja käsihygieniaan. Pariisissa meillä oli käytössä Elozon puhdistuslaitteita puhelimille. Laitteita oli tarjolla lääkintä- ja palautumistiloissa sekä yhteisessä olohuoneessa.
Valtonen arvostaa suomalaista, pitkälle kehitettyä terveysteknologiaa, joka auttaa myös olympiajoukkueen urheilijoita ja taustajoukkoja pitämään ympäristöä puhtaana ja ehkäisemään infektioita.
– Yhteisenä tavoitteena meillä on pitää Suomen joukkue terveenä läpi kisojen. Elozon laitteet tarjoavat yhden tärkeän osan tätä palapeliä, Valtonen kiittelee.
Elozon puhdistuslaitteet ovat olleet käytössä myös Olympiavalmennuskeskus Urheassa sekä Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen leireillä Vierumäen Urheilukeskuksessa.
Lisätietoja:
Suomen Olympiakomitea: Asiakkuuspäällikkö Lauri Ijäs, puh. 040 754 0229
Elozo Oy: Technical & Marketing Director Junru Dog, puh. 041 369 1105
Elozo Oy on suomalainen, vuonna 2007 perustettu yritys ja osa HTT-konsernia. Elozo suunnittelee ja valmistaa patentoituun otsonipuhdistusjärjestelmään perustuvia laitteita hajujen poistoon ja desinfiointiin. Elozon laitteita käytetään muun muassa esiintymisasujen desinfiointiin teattereissa ja oopperataloissa sekä suojavarusteiden ja apuvälineiden puhdistukseen pelastuslaitoksissa, sairaaloissa ja urheiluseuroissa. www.elozo.fi