Uskallammeko iloita hallitusohjelmasta?
Olo oli huojentunut, sanoin omalle porukalle noin kuukausi takaperin Säätytalon neuvotteluista tultuani. Miksikö? Koska minulle jäi tunne, että siellä aidosti ja yhdessä haluttiin ratkaista, miten suomalaiset saadaan liikkeelle kaikissa ikäryhmissä. Liikkumattomuus ja mielenterveysongelmat vaarantavat suomalaisten työ- ja toimintakyvyn sekä kriisikestävyytemme. Tutkimusten mukaan tilanne on menossa vain pahempaan. Tarvitaan vahvaa johtajuutta ratkaista näin vaativaa asiaa.
Iloitsin, kun näin uuden hallitusohjelman ensikertaa. On historiallista, että hallitusohjelmassa on Suomi liikkeelle -ohjelma, jolla on oma ministeriryhmä ohjaamassa toimintaa, pysyvä sihteeristö ja myös 80 miljoonaa euroa rahoitusta. Olimme ehdottamassa tätä ohjelmaa ja olemme valmiita tukemaan sen toimeenpanossa kaikin keinoin. Toimintakykyinen maa ja kansa on kaikki kaikessa Suomelle.
Olemme hyvällä mielellä ja kiitämme siitä, että Hallitusohjelman kirjaukset vastaavat pääsääntöisesti urheiluyhteisön yhdessä valmistelemiin tavoitteisiin. Ohjelma sisältää tärkeitä ja toivottuja muutoksia lasten koulupäivän liikunnallistamiseen, harrastussetelit nuorille, urheiluamisten aseman vakiinnuttamisen, seurojen vastuullisuustyön tukemisen, huippu-urheilun edellytysten varmistamisen, Olympiarahaston valtion tuplauksen jatkamisen sekä ison joukon toimia, joilla hyvinvointialueiden ennaltaehkäisevää työtä vahvistetaan.
Voisi sanoa, että unelmasta tuli totta, ellei kokonaisuuden yllä leijuisi muutama musta pilvi. Meillä ei vielä ole täyttä näkymää, miten hallitusohjelman kokonaisuus vaikuttaa taloudellisesti suomalaisiin liikkujiin, urheiluseuroihin ja liikunta- & urheiluyhteisöön. Mitä tarkemmin hallitusohjelmaa kampaa, sitä enemmän pohdituttavia ja jopa ristiriitaisia tilanteita tulee eteen. Toisaalla ohjelmassa halutaan tukea liikunnallista elämäntapaa verotuksen keinoin ja arvonlisäverotuksen selkeyttämistä, mutta samalla korotetaan arvonlisäveroa 4% liikuntapalveluiden osalta. Tämä käytännössä nostaa harrastamisen kustannuksia korkean inflaation lisäksi.
Toinen myrskypilven nousu liittyy Säätytalon neuvotteluiden viimeisten päivien rutistukseen löytää lisäsäästöjä. On pettymys, jos parlamentaarinen kaikkien puolueiden yhdessä sopima liikunnan ja urheilun rahoitustaso romuttuu. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle osoitettiin valtionavustuksiin leikkauksia, jotka kasvavat kohti hallituskauden loppua alkaen ensi vuonna 10 m€ leikkauksella ja päätyen yhteensä noin 125 m€ vuoteen 2027 mennessä. Liikunnasta ja urheilusta ei tule leikata.
Sanat muuttuvat todeksi tekojen kautta. Liikunta- ja urheiluyhteisö haluaa olla mukana tukemassa hallituksen tavoitetta ja haluaa innostua siitä. Olympiakomitean johtaman Suomen suurimman kansanliikkeen piirissä on noin 1,8 miljoonaa suomalaista. Lajiliitoissamme on jäseninä noin 9.000 seuraa, joissa toimii 500.000 vapaaehtoista. Meillä on valtava potentiaali valjastaa verkostomme ja tukea Suomi liikkeelle. Iloitaan siis!
Hallitusohjelma liikunnan ja urheilun näkökulmasta (Vaikuttamisklinikka 21.06.2023)
Lisää sisältöä tähän juttuun liittyvistä aiheista
Kirjoittaja Taina Susiluoto
Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina pureutuu blogeissaan laaja-alaisesti liikunta- ja urheiluyhteisöä koskettaviin teemoihin – oli kyse sitten poliittisesta päätöksenteosta, huippu-urheilusta, seuratoiminnasta tai suomalaisten liikuntatottumuksista.