Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi valtiopäivien avajaisissa 13.4.2023: ”Rohkaisen teitä pitämään huolta itsestänne, sekä henkisestä että fyysisestä jaksamisestanne. Vaikkapa vanhan sanonnan ’ylös, ulos ja lenkille’ muodossa. Eikä varmaan olisi pahitteeksi levittää liikunnan tärkeyden sanomaa laajemminkin sinne kotikentille.”

”Suomalaiset ovat entistä huonokuntoisempia, he painavat entistä enemmän. Sillä on valtava yhteys paitsi fyysiseen terveyteen, myös henkiseen terveyteen.” 

Eli 

Mistä löytyvät tulevaisuuden hoitajat, poliisit, sotilaat ja palvelu- sekä rakennusalojen työntekijät? Kestääkö suomalainen kansantalous huonokuntoisuudesta, lihavuudesta ja sairauksista aiheutuvan hintalapun? 

Suomi tavoittelee pidempiä työuria samanaikaisesti, kun ihmisten työkyky laskee. Me liikunta- ja hyvinvointipuolella olemme olleet tilanteesta huolissamme jo pitkään. Mielestämme nyt olisi aika muidenkin huolestua ja ryhtyä tositoimiin. 

Merkittävimmät liikkumista edistävät päätökset tehdään muualla kuin liikunnan parissa 

Miksi liikkeen määrä ei lisäänny, vaikka liikunta-alan ihmiset yrittävät tilannetta jatkuvasti parantaa? 

Merkittävimmät liikkumiseen vaikuttavat päätökset syntyvät, kun pyritään saavuttamaan muita tavoitteita ja samalla avautuu tilaisuus myös liikkumisen lisäämiseen. Kiinnittyminen esimerkiksi megatrendeihin, eli globaaleihin pitkäkestoisiin ilmiöihin, voi edistää liikettä yllättävillä tavoilla. Ilmastonmuutos kannustaa taittamaan välimatkoja lihasvoimin. Digitalisaation myötä liikuntaneuvonta ja harrastukset onnistuvat myös omassa olohuoneessa. Liike on osa ratkaisua myös käynnissä olevaan mielenterveyden kriisiin. 

Liikkumista edistävää ja estävää politiikkaa tekevät usein aivan muut kuin liikuntasektorin toimijat. Harmittavan usein käy niin, että kun yksi toimija tekee päätöksen, jolla liikkumista halutaan edistää, tekee toinen päätöksen, joka kumoaa sen. Tästä oravanpyörästä on aika päästä pois. Yhteiskunnan joka alueella on alettava arvioida päätösten liikkumisvaikutuksia. Liikunta on aina seuraus jostain – niin myös liikkumattomuus. 

Nyt on puhuttava järisyttävästä arjen muutoksesta 

Ei väliä sillä, kuka keksii. Väliä on sillä, mikä toimii! 

Kulttuurin muuttaminen on vaikeaa – ja juuri se meidän tulisi tehdä. Mukaan on saatava kaikki, julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Meidän on opeteltava tekemään töitä, opiskelemaan ja käymään koulua uudella tavalla. Meidän tulee suunnitella matkat, kokousjärjestelyt ja tilojen kalustus siten, että arkipäivän rutiinit rakentuvat liikunnallisemmiksi. 

Paikallisella tasolla on paljon toimia ja toimijoita, jotka vaikuttavat ihmisten liikkumiseen. Huomiota tulee kiinnittää mm. kaavoitukseen, kevyen liikenteen väyliin ja niiden kunnossapitoon, joukkoliikenteen tukemiseen ja vaarallisiin risteyksiin. 

Mikä on hyvinvointimme ja toimintakykymme arvo? 

Onko tämä nyt oikeasti niin tärkeää? 

Kyllä on. 

Liian vähäisen liikkumisen lasku kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2022 se oli noin 3,2 miljardia. Sen lisäksi istuskelemme tällä hetkellä 1,5 miljardin edestä. Loppulasku on siis noin 4,7 miljardia. Näiden lukujen edessä kalpenevat talousvaaleihin valmistautuvien puolueiden leikkauslistat. 

Meidän tulee olla kyvykkäitä tekemään sellaisia muutoksia, jotka oikeasti synnyttävät arkeen erilaisia liikuntaa lisääviä tapoja. Liikkumisen lisääminen säästää yhteiskunnan rahaa.  Se lisää hyvinvointia. Se mahdollistaa nuorille omien unelmien tavoittelun. Se antaa keski-ikäisille voimia jaksaa läpi ruuhkavuosien. Se varmistaa, että ikäihmiset saavat ansaitsemansa mielekkään vanhuuden. 

Nykyisen kehityssuunnan kääntämiseen tarvitaan meitä kaikkia, jotta myös tulevina vuosikymmeninä meillä on toimintakykyinen maa ja kansa. 

Kysymmekin nyt sinulta uusi päättäjä, miten sinä lähdet liikkeelle ja varmistat yhteiskuntamme toimintakyvyn myös vuonna 2030? 

Tommi Vasankari 
UKK-instituutti 
johtaja 

Petri Keskitalo 
Suomen Olympiakomitea 
johtaja, liike ja liikunnallinen elämäntapa 

#LiikettäSuomeen #Liikuntaehdokas