Ripaus digiä ja dataa tekevät sportista vaikuttavampaa!
Digitalisaatio muuttaa urheilua vauhdilla. Maailmassa, jossa digitaalisuus on valtaisa osa jokapäiväistä elämää, ihmiset kaipaavat enemmän kuin koskaan kohtaamisia ja elämyksiä.
Urheilulla on ainutlaatuinen asema tarjota sekä live-elämyksiä että mahdollisuus viedä ne täysin uudelle tasolle digitaalisuuden avulla. Urheiluorganisaatiot pohtivat kuumeisesti, miten fanit saadaan sitoutettua eri jakelukanavien kautta osaksi yhteisöä ja miten livetapahtumat voidaan tehdä entistä vaikuttavammaksi tekoälyn ja virtuaalitodellisuuden avulla. Datalla on tässä yhtälössä suuri merkitys. Faneja profiloidaan ja heille luodaan yhä parempia ja personoidumpia sisältöjä.
Tämänvuotinen Super Bowl asetti teknologian ja urheilun yhdistämisen riman aivan uudelle tasolle, ja sekä tekoäly että virtuaalitodellisuus olivat tapahtumassa merkittävässä roolissa. Se osoitti myös, etteivät live-elämykset välttämättä vaadi enää menemistä paikan päälle, vaan todentuntuinen kokemus voidaan rakentaa jopa toiselle stadionille tai kotisohvalle.
Missä digitaalisuudessa ja datassa mennään suomalaisessa urheilussa ja Olympiakomiteassa?
Hyppäsin vuosi sitten nopeasti kasvavasta ja globaalista urheilustartupista urheilujärjestömaailmaan. Tässä katsaus siihen, miltä digitekemisemme näyttää ja millaisia mahdollisuuksia sekä haasteita kohtaamme.
1. Suomisport – lähes miljoonan suomalaisen digialusta
Suomisport on suomalaisen urheilun digitaalinen ekosysteemi, jonka ylläpidosta ja kehityksestä vastaamme. Se on kasvanut vaivihkaa yhdeksi Suomen suurimmista sportin digipalveluista. 930 000 uniikkia rekisteröitymistä, suomalaisen urheilun lisenssi-, pelipassi- ja urheiluvakuutuskauppa ja niin paljon muuta! Tässä jos missä potentiaali on valtava. Mitä kaikkea voimmekaan tulevaisuudessa tarjota palvelun loppukäyttäjille, ja miten koko suomalainen urheilujärjestelmä voisi hyötyä palvelusta taloudellisesti. Suomisportin kehittämisen haasteina näemme kehittämisen hyvinkin rajalliset resurssit sekä laajan digiosaamisen saamisen urheiluyhteisöön. Tarvitsemme ajattelutavan muutoksen urheilujärjestön vanhasta roolista ja tekemisistä uusiin mahdollisuuksiin – unohtamatta kuitenkaan perustehtäviämme ja arjen apua koko urheiluyhteisölle.
2. Datan avulla parempaa huippu-urheilun arkea ja pitkän tähtäimen seurantaa
Tiesitkö, että olemme rakentaneet yhdessä suomalaisen huippu-urheiluverkoston kanssa 360 Training -palvelun, joka mahdollistaa sekä urheilijoiden laadukkaamman arjen että pitkän tähtäimen datan keräämisen? Palveluun on integroitu kaikki käytetyimmät älykellot ja -sormukset. Urheilijoiden kokonaiskuormitusta ja palautumista voidaan seurata reaaliaikaisesti ja joukkuenäkymät antavat valmentajille yhdellä silmäyksellä näkemyksen siitä, mikä on esimerkiksi joukkueen päivän palautumisen tila. Palveluun saadaan kerättyä testitulokset ja myös subjektiivisen tiedon kerääminen ja seuraaminen on mahdollista.
Haasteenamme ovat pinttyneet vanhat toimintatavat ja resurssit; urheilutieto on hajallaan ja vaikeasti yhdistettävissä reaaliaikaisen kokonaiskuvan saavuttamiseksi. Urheiluyhteisöltä vaaditaan rohkeutta ottaa uudet toimintatavat käyttöön ja uskoa valtakunnallisen tason järjestelmäratkaisuihin, jotta niiden kehittämiseen voidaan kohdentaa kaikki käytössä olevat resurssit tehokkaasti. Yhteistyö on avainasemassa onnistumiseen tässäkin asiassa.
3. Datasta kilpailuetua suomalaiseen urheiluun
930 000 uniikkia liikkujaa ja urheilijaa, huippu-urheilun päivittäinen data, lisenssitiedot, liikuntapaikkarakentamisen tiedot, THL:n kansallinen terveysdata, huippu-urheilun tulostiedot ja niin edelleen. Yhdistämällä omia ja saatavilla olevia datalähteitä saamme jo todella kattavaa tietoa siitä, mitä suomalaisessa urheilussa tapahtuu, ja miten urheilun tilan heijastelee yhteiskunnan tilaa – ja toisinpäin.
Julkaisemme pian ensimmäisen laajan julkisen urheilun dataraportin, joka tuo yhteen juurikin edellä mainittuja lähteitä. Raportista näemme muun muassa yleiskuvaa suomalaisesta liikunnasta ja urheilusta sekä mielenkiintoisia mittareiden välisiä riippuvuuksia. Näiden avulla pääsemme pureutumaan kattavammin ilmiöihin ja tekijöihin niiden takana. Raportti tulee tulevaisuudessa olemaan jatkuvasti päivittyvä ja datan osalta se tulee laajentumaan ja kehittymään.
Tässä vain muutama esimerkki siitä, miten päivittäin työskentelemme digin ja datan parissa. Pienellä Suomella ei ole varaa jäädä kehityksessä jälkeen – päinvastoin, meidän tulisi ottaa vahvempi fokus ja tehdä tästä kilpailuetu. Olympiakomitealla on tärkeä tehtävä olla edelläkävijänä urheiludigin ja –datan edistämisessä, ja siinä, että pystymme tarjoamaan koko suomalaisen urheilun käyttöön tarvittavat teknologiat, analytiikka- ja raportointiympäristöt, ja tuomaan nämä osaksi urheilun päivittäistä tekemistä. Kansainvälinen Olympiakomitea kirittää meitä: heidän tekoälystrategiansa tuo digin ja datan hyödyntämisen laajasti käyttöön aina huippu-urheilun talenttien identifioinnista tekoälyavusteiseen ja reaaliaikaiseen tuomarointiin sekä urheilijoiden somekiusaamisen estämiseen.
Urheilu on parasta paikan päällä, mutta ripaus digiä ja dataa tekevät siitä vain vaikuttavampaa.
Emilia johtaa Olympiakomiteassa hallinnon, digin ja datan kokonaisuutta. Hän innostuu kaikesta, missä digitaalisuus voi automatisoida prosesseja ja tehdä asioista näppärämpiä. Erityisenä intohimona hänelle on sportin ja digitaalisuuden yhdistäminen!
Emilia Ottela
Johtaja, Hallinto, Digitalisaatio & Data
044 366 9633