Menestysodotukset kasvavat matkalla kohti Milano-Cortinaa
Anni Kärävä Pekingin olympialaisissa. Kuva: Jesse Väänänen.Vuotta ennen Milano-Cortinan talviolympialaisia Suomen olympiajoukkueen menestyspotentiaali on kasvanut merkittävästi. Aikaisempina vuosina menestys on nojannut pitkälti jääkiekkoon ja maastohiihtoon, mutta menneen vuoden perusteella voidaan odottaa menestystä myös muista lajeista.
Olympiakarsintakausi on sujunut erittäin hyvin ja huippuonnistumisia on tullut laajalla rintamalla myös niissä lajeissa, joista menestys on aiemmin ollut vähäisempää. Lumilajeissa maailmancupin kilpailut ovat samantasoisia tapahtumia kuin arvokilpailut, ja kauden aikana olemme saavuttaneet useita top 3 -sijoituksia monien urheilijoiden toimesta.
Aikaisempina vuosina olemme tottuneet Iivo ja Kerttu Niskasen sekä Krista Pärmäkosken menestymiseen. Nyt on lupa kuitenkin odottaa menestystä myös muilta urheilijoilta: Anni Kärävä Severi Vierelä, Suvi Minkkinen, Olli Hiidensalo, Olli Penttala, Elias Syrjä, Jasmi Joensuu, Lauri Vuorinen… kaikilta heiltä on kuluvalla kaudella nähty huippuonnistumisia maailmancupissa tai MM-kilpailuissa.
Myös absoluuttisen kärjen takana on tapahtumassa hienoja asioita ja potentiaalia menestymiselle niin alppihiihdossa, ampumahiihdossa kuin rinnelajeissakin on käden ulottuvilla. Juuri päättyneissä alppihiihdon MM-kisoissa Eduard Hallberg sijoittui kahdenneksitoista, mikä oli jatkumoa erittäin hyvin alkaneelle kaudelle. Alkukauden aikana Eduard on voittanut yksittäisellä kierroksella jopa kaikki maailman kärkilaskijat. Voisin luetella tässä useita yksittäisiä tapahtumia sekä urheilijoita, joilla on potentiaalia menestyä. Oleellista on kuitenkin pureutua syihin, jotka ovat menestyksen taustalla.
Onnistumiseen vaikuttavat tekijät
Se, että lumilajeissa on tällä kaudella nähty laajalla rintamalla onnistumisia, ei tietenkään ole sattumaa; siihen en usko huippu-urheilussa. Huippu-urheilussa menestyminen vaatii ennen kaikkea sitoutuneita ja lahjakkaita urheilijoita, jotka laittavat kaikkensa likoon asettamiensa tavoitteidensa suunnassa. Lahjakkuutta on myös kyky kerätä ympärilleen oikeat ihmiset ja pitää ne siinä.
Lumilajeissa yksilöurheilijat ovat hyvin riippuvaisia taustalla olevista tekijöistä, joiden merkitys tuloksentekemisessä on kiistaton, mikäli urheilija haluaa saavuttaa oman maksimaalisen menestyspotentiaalin.
Ensiksi: Lumilajit ovat maajoukkuevetoista toimintaa ja lajiliiton merkitys urheilijoiden tukemisessa on aivan kriittinen. Lajiliitot ja lajit vastaavat oman lajinsa huippu-urheilu suunnitelmista ja valmentautumisprosesseista. Usealla urheilijalla on taustalla myös erittäin tärkeä henkilökohtainen valmentaja. Kaikille lumilajeille on tyypillistä erittäin vahva maailmancup-systeemi, joka on yhdistävä tekijä eri lajien välillä. Tämä mahdollistaa lajien välisen yhteistyön ja kokemusten jakamisen.
Toiseksi: Harjoitus- ja kilpailuolosuhteiden merkitys on kaikille lumilajeille kriittinen yhdistävä tekijä. Lumilajien Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Ruka toimii kaikkien kahdeksan lumilajin osaamiskeskuksena. Keskuksiin on keskittynyt valtavasti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä valmennus- ja asiantuntijaosaamista, joiden tavoitteena on mahdollistaa maajoukkueiden onnistuminen omissa tavoitteissaan. Vuokatti-Rukan lisäksi useat toimintaympäristöt mahdollistavat kärkiurheilijoiden arkiharjoittelun, valmennuksen sekä muiden tukitoimien sujumisen korkealla tasolla.
Ampumahiihto on keskittynyt Joensuuhun, maastohiihto Vuokattiin, Kuopioon ja Rovaniemelle, yhdistetty ja mäkihyppy Kuopioon, ja kumparelaskijat Jyväskylään, jossa myös KIHUn rooli on merkittävä. Ruka on ollut jo vuosia kaikkien rinnelajien olosuhteiden varmistaja ja myös Levi panostaa valtavasti rinnelajien ja alpin olosuhteisiin, jotka tukevat suomalaisten mahdollisuutta menestyä maailmalla. Ei ole liioiteltua sanoa, että lumilajien menestyksen takana on koko suomalaisen urheiluverkoston yhteinen panos.
Kriittinen viimeinen vuosi ennen Milano Cortinan talviolympialaisia
Kauden jälkeen on tärkeä pysähtyä arvioimaan missä menemme keväällä 2025. Vaikka kausi on vielä kesken, huomaamme jo nyt, että menestys on ollut aiempia vuosia laajempaa ja potentiaali menestykselle sekä menestyspaineet jakautuvat laajemmalle rintamalle. Huippu-urheilussa tuloksen tekeminen on äärimmäisen vaikeaa, mutta kuten monessa muussakin asiassa, laskennallinen todennäköisyys saada menestystä ratkaisee tuloksen. Mitä enemmän meillä on potentiaalisia urheilijoita huipulla, sitä suurempi mahdollisuus meillä on onnistua olympialaisissa 2026.
Vuotta ennen talviolympialaisia on kriittisesti arvioitava ja varmistettava kaikki onnistumiseen vaikuttavat tekijät ja samalla on kuitenkin pystyttävä realistisesti käsittelemään, mitä asioita voidaan tai kannattaa ottaa lisää jo toimivaan sapluunaan. Kaikki valmistautumiseen liittyvät olosuhdeasiat ovat tietenkin ensiarvoisen tärkeitä, koska varsinaista lajiharjoittelua ei useimmissa lumilajeissa korvaa mikään.
Kaikki kuitenkin perustuu päivittäiseen arkiharjoitteluun ja yksittäisten harjoitusten optimaaliseen toteuttamiseen yhdessä valmennustiimin kanssa. Kun menestystä haetaan, valmennusprosessiin ei saa ottaa mitään sellaista uutta, jonka toimivuudesta ei voida olla täysin varmoja. Absoluuttisessa huippu-urheilussa on tunnistettava sudenkuopat, joihin valitettavan usea lankeaa. Me suomalaiset emme halua kuulua siihen joukkoon.
Toni Roponen on lumilajien Huippu urheiluvastaava Olympiakomiteassa. Hän ottaa blogeissaan kantaa suomalaisen huippu urheilun tilaan ja siihen vaikuttaviin tekijöihin.