Luotettavien tietolähteiden datasta laadukkaaseen sporttidataan
Vierailimme taannoin Supercellin pääkonttorilla tutustumassa siihen, millä tavalla kansainvälisesti menestyvässä peliyrityksessä hyödynnetään data-analytiikkaa liiketoiminnan seurannassa ja päätöksenteossa.
Oppia pelialalta
Ilahduin huomatessani, että toimintatavassa ja ratkaisuarkkitehtuurissa oli huomattavaa yhtenäisyyttä sen kanssa, mitä Olympiakomiteassa data-analytiikan osalta olemme jo parin vuoden ajan systemaattisesti kehittäneet ja toteuttaneet. Käytössämme on samalla tavalla kuin pelifirmassakin tietojärjestelmiin kertyvän datan käsittelyyn oma analytiikkasovellutus ja tämän rinnalla erillinen raportointisovellutus tietotulosten visualisointiin ja esittämiseen. Pelibisneksessä datankeruusta, analysoinnista ja tulkinnasta vastaa joukko tietotekniikan, tilastotieteen ja pelitoimialan asiantuntijoita, jotka palvelevat liiketoiminnan tarpeita.
Vielä viisi vuotta sitten data-analyytikko olisi ollut utopiaa urheiluyhteisössä, mutta nyt näitä edelläkävijöitä löytyy ilahduttavasti jo muutamista urheiluorganisaatiosta. Nähdäkseni tässäkin olisi hyvin tilaa ja tarvetta yhteistyölle.
Datatyössämme ja -arkkitehtuurissamme on siis samoja piirteitä globaalien toimijoiden kanssa. Erityisesti resurssien osalta toiminnan mittakaava on toisenlainen – ja niin on toki myös toimialakin. Valintamme pilvipohjaiseksi analytiikkajärjestelmäksi on ollut Azure Databricks ja raportointiympäristönämme toimii PowerBI -sovellutus. Ratkaisu mahdollistaa useista eri tietolähteistä kertyvän liikunnan ja urheilun datan kokoamisen kustannustehokkaasti ja tarpeen tullen automatisoidusti. Tämä mahdollistaa myös monipuolisen tiedon käsittelyn sekä tietomallin mukaisten tietotulosten visualisoinnin ja ”datatuotteiden” tuottamisen loppukäyttäjälle helposti hyödynnettävään muotoon.
Tietoja yhdistämällä parempaa tietoa
Hyödynnämme kansallisesti merkittäviä ja luotettavia tietolähteitä kuten Suomisport-palvelun dataa, Tilastokeskuksen toimiala- ja talousdataa, THL:n kansanterveysdataa ja Jyväskylän yliopiston liikuntapaikkatietoja sekä kansallisen LIITU-tutkimuksen aineistoa liikunta- ja urheiluyhteisön toiminnan tarkastelussa. Tavoitteenamme Olympiakomiteassa on tuottaa ja raportoida kansallisen tason tietotuloksia liikunta- ja urheiluyhteisön toiminnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta: siksi lanseeraamme pian Sporttidata-raportin, joka tarjoaa ajantasaisen tilannekuvan toiminnasta.
Mielenkiinnon ja tietomallinnuksen kohteina ovat nähdäkseni tällöin liikunta- ja urheiluyhteisön toiminnan ja vaikuttavuuksien kansallisen tason ilmiöt kuten drop out -ilmiön analysointi ikäluokittain, lajeittain ja alueittain. Mielenkiintomme kohteena on myös liikunnan tekijöiden sekä kansanterveyden ja sosiodemograafisten tekijöiden väliset yhteydet, joita analysoimme Sitran sparraamana kansallisen vaikuttavuusmallin pohjalta.
Ajantasainen tilannekuva
Toisena esimerkkinä datatyöstämme Olympiakomiteassa on urheilijoiden ja valmentajien arjen tueksi tarkoitettu 360 Training -palvelualusta. Ratkaisussamme urheilijakohtaisen arjen seurannan ja analytiikan mahdollistaa urheilun käytössä olevien älylaitteiden datan yhdistäminen urheilijan omiin tuntemus- ja oiretietoihin. Urheilija voi antaa tietojensa käyttöluvan valmennukselle, jolloin ollaan yhteisen tiedon äärellä. Pystymme tuottamaan urheilijan ja valmentajan arkea tukevan reaaliaikaisen tilannekuvan, kun yhdistämme eri tietolähteisen dataa tällaiseen integroivaan palveluun. Arvelen, että näin voimme tarjota paremmat tiedolliset edellytykset valmennuksen suunnitteluun, arjen työhön sekä päätöksentekoon.
Teknologia arjen apuna
Näissä molemmissa esimerkeissä järjestelmäarkkitehtuuri on perusteiltaan samankaltainen: kokoamme liikunta- ja urheiluyhteisön toimintaa koskevaa raakadataa useista eri tietolähteistä tapauskohtaisesti määritellyn tietomallin mukaisesti, jalostamme raakadatan kulloistakin käyttötilannetta tukeviksi laadukkaiksi tietotuloksiksi, jotka visualisoidaan loppukäyttäjälle. Nähdäkseni loppukäyttäjät eli urheilijat, valmentajat, asiantuntijat ja päätöksentekijät saavat näin ollen selkeitä ja helposti arjen eri tilanteissa hyödynnettäviä tietotuloksia.
Juha Saapunki työskentelee Olympiakomiteassa digipäällikkönä vastuualueinaan urheilun digitaaliset ratkaisut ja niiden kehittäminen, datan hyödyntäminen sekä tietohallinto mukaan lukien tietosuoja ja -turva. Juha näkee, että digitalisaatio tarjoaa hienoja mahdollisuuksia tukea urheiluyhteisöä aina harjoittelun ja valmennuksen arjesta strategiseen päätöksentekoon asti.