Liikunnasta ja urheilusta syntyvä data hyötykäyttöön – mahdollisuuksia on enemmän kuin luulitkaan
Lajiliittotoimija: Miltä kuulostaisi maanantaiaamuna sähköpostiisi kilahtava raporttinäkymä, josta nähdään, että viikonloppuna kunnasta X ostettiin poikkeava määrä lajisi lisenssejä? Tai jo kilpailukauden keskellä näyttää siltä, että viime kaudesta kehittynyt 12-vuotias on suurella todennäköisyydellä monilajiharrastaja?
Mielestäni tehokkaalta ja dynaamiselta.
Nykyteknologian hyödyntäminen mahdollistaa edellä kuvatut skenaariot. Ja mikä parasta: emme urheiluyhteisönä ole kovinkaan kaukana edellä kuvattujen skenaarioiden toteutumisesta.
Suomisportin tietovaranto – konkreettista hyötyä lajiliitoille
Suomisportin liikkujatunniste Sportti-ID tarjoaa luotettavan yksilöinnin ja mahdollistaa esimerkiksi drop out:in kaltaisten urheiluseuratoimintaan liittyvien ilmiöiden analysoinnin.
Teen töitä data-analyytikkona ja esimerkiksi Jääkiekkoliiton kohdalla havaitsimme, että tarkasteltaessa vuosittaista lisenssien muutosta verrattuna vuosittaiseen drop out:iin, saimme täysin eri tuloksen. Mistä tämä johtuu? Toisessa seurataan samoja yksilöitä, toisessa tarkastellaan tietoja hetkellisesti vuositasolla. Tiivistettynä: Lajin veto- ja pitovoima on eri ilmiö kuin lisenssikehitystrendi.
Suomisportin käyttöiän osalta ollaan pian kehitysvaiheessa, jossa useassa lajissa yksittäisen liikkujaikäluokan lisenssitiedot ovat lapsuusvaiheesta aikuisuuteen saakka tallentuneet Suomisportiin. Tämä tulee avaamaan täysin uusia ja mielenkiintoisia kysymyksenasetteluja: Mikä on tyypillinen lajiin sisääntulo- ja lajista poistumisikä? Edistääkö varhainen lajiin kiinnittyminen pidempään lajin parissa harrastamista, ja mitkä ovat ilmiössä lajien väliset erot?
Nähdäkseni erityisen hyödyllistä tietoa paitsi lajiliitoille myös urheiluakatemioille ja -seuroille.
Kansallinen liikunnan ja urheilun tietovaranto – tiedon yhdistäminen avaa uusia ulottuvuuksia
Suomisportin datan lisäksi työpöydälläni on isosti myös toisenlaisen tietovarannon hyödyntäminen ja rakentaminen. Olympiakomitea on yhteistyössä suomalaisen urheiluverkoston kanssa ollut vuodesta 2018 lähtien edistämässä kansalliseen liikunnan ja urheilun tietovarantoon tähtäävää urheilun datastrategiatyötä. Työssä eri lähteistä kertyvä liikunta- ja urheiludata kootaan yhteiseen tietovarantoon, joka palvelee tehokkaasti esimerkiksi huippu-urheilijan valmentautumista kuin organisaatioiden päätöksentekoakin.
Millaisia yksilöllisiä eroja on oikeasti harjoittelun ja palautumisen välisessä suhteessa? Ovatko motivoituneet, kurinalaisesti ja huipputavoitteellisesti yläkouluiässä kilpaurheiluun suhtautuvat yksilöt todennäköisemmin aikuisvaiheen kynnyksellä kilpaurheilusta pudonneita vai pitkän urheilu-uran tehneitä urheilijoita? Esimerkiksi näihin kysymyksiin tietovaranto tarjonnee tulevaisuudessa vastauksia.
Itseänikin, nyt kolmeakymppiä lähestyvää kansallisen tason kolmiloikkaajaa, olisi kiinnostavaa analysoida urakuvauksen muodossa tietovarannon tiedoista.
Itseänikin, nyt kolmeakymppiä lähestyvää kansallisen tason kolmiloikkaajaa, olisi kiinnostavaa analysoida urakuvauksen muodossa tietovarannon tiedoista. Onhan omankin uran varrelle osunut esimerkiksi muuttoja paikkakuntien välillä. Tietovarannossa yksilön tiedot kulkisivat koko uran ajan, huolimatta muutoista ja paikkakuntien urheiluakatemioiden eroista.
Kykenemme jo konkretiaan… mutta silti tulkinnalle on aina tilaa
Ilman edellisessä luvussa kuvatun tietovarannon olemassaoloakin kykenemme jo nyt toteuttamaan nykyteknologisilla ratkaisuilla datastrategian mukaisesta toimintamallia. Esimerkiksi Suomisportiin toteutetut kilpailujärjestelmäintegraatiot mahdollistavat sen, että yksittäisen henkilön Sportti-ID kulkee niin Suomisportissa lisenssinhaltijuutena kuin kilpailutuloksissakin. Pystymme siis teknisellä tasolla tapauskohtaisesti todentamaan (tai kumoamaan) johdantoluvussa kuvatun tietotuloksen.
Täytyy kuitenkin muistaa, että big data ja tekoäly ei ratkaise kaikkea. Tulkinnalle ja johtopäätöksille tulee olemaan tulevaisuudessakin tilaa. Nykyajan tietotekniset järjestelmät tarjoavat kuitenkin suuria mahdollisuuksia käyttää tietoa päätöksenteon tukena, ohjata päivittäistä toimintaa, ymmärtää nykyhetkeä ja ennakoida tulevaa sekä toisaalta jättää jotain päätöksiä ja toimenpiteitä tarpeen tullen myös tekemättä.
Lisää sisältöä tähän juttuun liittyvistä aiheista
Topias toimii Olympiakomiteassa data-analyytikkona.
Topias kuvaa blogeissaan, miten liikunta- ja urheiluyhteisön tietolähteitä hyödynnetään ja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää aiempaa paremmin aina huippu-urheilijan valmentautumisesta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon asti.
Topias Koukkula
Data-analyytikko
044 033 0824