Laura Tast ja Jarno Parikka: Ammatti, jota ei ole olemassa
Urheilijan viikon kohokohta on pelipäivä. Päivässä on oma tihenevä tunnelmansa aamusta alkaen; stadionilla henkilökunta valmistelee tapahtumaa, ravintola valmistautuu illan asiakkaisiin, kenttää huolletaan. Joukkueen huoltajat laittavat varusteet ja pukukopin valmiiksi. Valmentajat, fysioterapeutti, hieroja ja lääkäri, kaikki ovat valmiina tekemään parhaansa joukkueen onnistumiseen ja voiton eteen. Urheilijat siirtyvät kentälle. Kaikki on valmista – stadion on täyttynyt katsojista, toimittajista, kuvaajista, managereista. Avauspotku potkaistaan ja peli alkaa.
Mikä erottaa urheilijat muista urheilun parissa toimivista? Muihin ammatteihin on mahdollisuus saada formaalia koulutusta (mm. valmennus, urheilufysioterapia, managerointi, tapahtumatuotanto, media), mutta itse urheilun päähenkilöillä ei tätä mahdollisuutta ole. Vaikka urheilisikin työkseen, urheilijalla ei ole ammattiin valmistavaa koulutusta tai tutkintoa.
Myös taiteen ja kulttuurin kentillä asiat ovat toisin. Taiteen perusopetuksessa lapset ja nuoret saavat tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen ammattilaisten toteuttamaa opetusta ja valmiuksia hakeutua taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Urheilun vastaavat koulutusjärjestelmät ovat vielä lapsenkengissä. Suomessa voi valmistua esimerkiksi tanssijan ammattiin, ja saada siihen koulutusta ja tutkinnon, mutta urheilijan tutkintoa ei ole.
Kaksoisurasta pohjaa
Panostuksen vuodet ovat urheilijan uralla varhain, joten myös urheilijaksi kasvun tukemisen pitää tapahtua aikaisin. Kansainvälinen kilpailu urheilussa on tiukentunut, ja urheilijalla tulisi olla edellytykset kansainväliselle urheilu-uralle juuri niinä vuosina, kun hän on suorittanut toisen asteen koulutuksen. Valitettavasti urheilijat joutuvat nykyisin liian usein tekemään joko tai -valintoja tai kompromisseja urheilussaan ja opinnoissaan, koska koulutusjärjestelmän tuki ei ole vielä riittävällä tasolla.
Useissa Euroopan maissa urheilijoiden kouluttautumisen ratkaisuna on yhteensovittaa koulutusta ja tavoitteellista urheilua. Tätä ajattelutapaa kutsutaan urheilijan kaksoisuraksi (dual career). Euroopan komissio on ohjeistanut jäsenmaitaan niin, että valtioiden tulee mahdollistaa urheilijoiden kaksoisurajärjestelyt siten, että urheilijoiden oikeus opiskeluun toteutuu ja siirtymä urheilu-uralta siviiliuralle on hallittu. Suomalainen kaksoisura- ja oppilaitosyhteistyömalli toimii hyvänä pohjana urheilijakoulutukselle ja -tutkinnolle. Tavoitteena on, että urheilija pystyy arjessaan yhdistämään tasapainoisesti tavoitteellisen urheilun ja opiskelun, urheilun ja muun työuransa tai urheilemaan ammattilaisena huippuvaiheessa. Urheiluakatemiat ja urheiluoppilaitokset tekevät urheilijoiden kaksoisuran mahdollistamiseksi tällä hetkellä erinomaista työtä.
Kuitenkin on huomioitava, että urheilu ei vielä ole kiinteä osa suomalaista koulutusjärjestelmää urheilulukioita lukuun ottamatta (laki ja rahoitus). Olympiakomitea ja eduskunnan sivistysvaliokunta ovat lausuneet koulutuspoliittiseen selontekoon liittyen, että tavoitteellisesti urheilevilla nuorilla tulee olla mahdollisuus saada koulutusta, kehittyä urheilijana ja kasvaa ammattilaisuuteen siten, että koulutusjärjestelmä mahdollistaa opiskelun ja tavoitteellisen urheilun tasapainoisen yhdistämisen. Sivistysvaliokunnan mukaan suomalainen kaksoisuramalli on syytä ottaa mukaan yksityiskohtaisempaan poikkihallinnolliseen tarkasteluun, jonka yhteydessä on selvitettävä urheilijakoulutukseen liittyviä lainsäädäntö- ja resurssitarpeita.
Urheilijatutkinto suomalaiseksi koulutusinnovaatioksi
Mahdollisuuksia toteuttaa tulevaisuudessa urheilijatutkintoon johtavaa koulutusta on useita. Keskeistä on rakentaa koulutuspolkua varhaisista vuosista alkaen, eri koulutusasteet huomioiden. Urheilijakoulutus mahdollistaa valmiudet ammattiuralle. Sen avulla tunnistetaan ja tunnustetaan urheilussa syntyvää osaamista ja sen hyödynnettävyyttä sekä urheilijan ammatissa että muussa työelämässä. Koulutusta ja osaamista voi hyödyntää myös muissa tutkintoon johtavissa koulutuksissa.
Urheilijalla on oltava oikeus ja mahdollisuus tavoitella ammattilaisuutta alallaan ja saada siihen johtavaa koulutusta. Urheilijoiden koulutus on saatettava yhdenvertaiseen asemaan muihin koulutus- ja ammattialoihin nähden – ammatiksi ammattien joukkoon.
Laura Tast
asiantuntija, Urheiluakatemiaohjelma, Huippu-urheiluyksikkö
Jarno Parikka
asiantuntija, Urheiluakatemiaohjelma, Huippu-urheiluyksikkö
Kirjoittaja Laura Tast
Laura Tast
erityisasiantuntija, urheilijoiden kaksoisura, urheiluakatemiat ja valmennuskeskukset
050 554 8040