Kisoihin on enää hetki aikaa. Suomalaiset urheilijat valmistuvat jo itse huippusuoritukseen. Tätä hetkeä on edeltänyt vuosien tavoitteellinen työ yhdessä valmentajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Pariisi on sitten se näyttämö, jossa tehty työ palkitaan. Urheilijat esiintyvät, ja lopputuloshan ei ole kiinni vain omasta suorituksesta, vaan myös se vaikuttaa, mikä on päivän vire ja suhde yleisöön itsellä ja kanssakilpailijoilla.
Kaikki urheilijat ja valmentajat tietysti tavoittelevat ja tähtäävät mitaleille ja sankaruuteen. Mitalistit muistetaan, heille järjestetään juhlia ja he voivat saada rahapalkintoja tai vaikkapa tontin. Mutta mitä jos katsoisimme ja kokisimme urheilua taiteena? Vahvistusta tälle ajatukselle sain Alpo Suhosen ja Sara Heinämaan kirjoituksesta Kanava-lehdessä (Kanava 3/2024), jossa he pohtivat urheilusuoritusta, peliä, performanssin ja improvisaation kautta.
Jos urheilu ymmärrettäisiin taiteena, urheilijat ja valmentajat saattaisivat olla vapautuneempia kilpailemaan ja saavuttamaan flow-tilan. Vastaavasti me katsojat voisimme eläytyä rennommin ihailemaan suorituksia, kaunista askelta radalla, oivallista vastustajan harhauttamista tatamilla tai molskilla, kosketusta veteen altaalla, purjehtijoiden saumatonta yhteistyötä, ratsastajan ja hevosen yhteyttä jne. Aina ennen kilpailua näyttämö (rata, kenttä, allas) on tyhjä – miten se täytetään, on kiehtovaa. Miten valmentajat eläytyvät, hallitsevat tilanteen, tekevät taktisia valintoja ja antavat ohjeita. Ne ovat ainutkertaisia hetkiä, yksittäisiä tapahtumia, mitkä eivät toistu, eikä niitä pysty toistamaan. Mutta koetut tunteet eivät häviä!
Suomen olympia- ja paralympiajoukkueet koostuvat hyvin erilaisista persoonista ja heillä kaikilla on oma yksilöllinen tapansa toteuttaa kaksoisuraa. Joukkueissa on päätoimisten urheilijoiden lisäksi urheilijoita, jotka yhdistävät urheilua ja muuta työtä sekä urheilijoita, jotka yhdistävät urheilua ja opiskelua. Heitä kaikkia suomalainen kaksoisurajärjestelmä pyrkii tukemaan Olympiakomitean johdolla. Kesälajien urheilijoiden kaksoisura-arkea tuetaan Olympiavalmennuskeskus Helsingin ja urheiluakatemioiden kautta. Tukimuotoja ovat muun muassa kaksoisura-asiantuntijatyö lajien päävalmentajien tiimeissä, OVK-lajien urheilijoiden yksilöllinen uraohjaus, yhteistyö oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa sekä tuki urasiirtymävaiheessa.
Kaksoisuratyön tavoitteena on tukea urheilijoita luomaan itselle sellainen ympäristö, jossa he voivat kokeilla omia rajojaan ja tavoitella unelmiaan.
Lisää sisältöä tähän juttuun liittyvistä aiheista
Juha Dahlström
AsIANTUNTIJA, KaKSOISURA, verkostosta hankittu asiantuntijapalvelu
040 091 0972