​

Hallitustunnustelija Petteri Orpo antoi perjantaina 14.4. eduskuntaryhmille kysymykset, joihin annettavien vastausten pohjalta lähdetään muodostamaan hallitusta. Suomen Olympiakomitea vastaa kysymyksiin liikkumattomuuden, toimintakyvyn, liikunnan ja urheilun näkökulmista. Liikunta ja urheilu on Suomen suurin kansanliike, johon kuuluu lähes kymmenen tuhannen seuran kautta eri rooleissa 1,8 miljoonaa ihmistä.

Näin Olympiakomitea vastaisi Orpolle:

1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

Suomi tarvitsee lisää liikettä. Odotamme tulevalta hallitukselta johtajuutta, tekoja ja investointeja, jotta tikittävä liikuntapommi saadaan purettua. Kun luomme liikettä Suomeen, luomme taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpää sekä kriiseissä vastustuskykyisempää Suomea.

Esitämme suomalaisten liikkumisen lisäämistä ja toimintakyvyn edistämistä hallituksen kärkihankkeeksi.

Nyt on aika sijoittaa liikunnalliseen elämäntapaan, seuratoimintaan ja huippu-urheiluun, sekä luoda sitä kautta vastuullisesti hyvinvointia ja elinvoimaa koko maahan.

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron 8.12.2022 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta? Sitoudutteko valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella? Millä keinoilla olette valmiita tasapainottamaan julkista taloutta?

Ymmärrämme tarpeen sopeutuksille, jotta Suomen valtiontalous on kestävällä pohjalla. Elintapasairauksien ja mielenterveysongelmien kustannukset ovat iso ja turhakin kuluerä. Pahoinvointi kietoutuu osattomuuteen ja syrjäyttää yhteiskunnasta monin tavoin sekä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä. Mielenterveyskustannukset ovat 11 miljardia euroa vuosittain. Liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle vähintään 3,2 miljardia euroa ja paikallaanolo 1,5 miljardia euroa vuodessa. Suomalaisten toimintakyvyn rapistuminen haastaa taloutemme ja koko hyvinvointivaltion perustaa. Kun väestö ikääntyy ja ikäluokat pienenevät, on esimerkiksi työkyvystä pidettävä entistä parempaa huolta.

Liikunta on edullinen ratkaisu, jolla voidaan ennaltaehkäistä ongelmia. Se ei ole nopea leikkuri eikä ihmelääke, mutta oikein kohdennetuilla toimenpiteillä voidaan odottaa tuloksia pidemmällä aikavälillä. Kustannukset ovat tällä hetkellä moninkertaiset panostuksiin nähden. Jotta suomalaiset saadaan liikkeelle, hallituksen tulee käynnistää poikkihallinnollinen, valtioneuvostotasolla johdettu toimintakykyohjelma.

3. Miten edistäisitte verotuksen kannustavuutta? Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteenne verotuksen kehittämisessä?

Liikkumista ja liikuntaa tulee edistää verotuksen keinoin. Lahjoittamisen verovähennysoikeus tulee laajentaa liikuntaan ja urheiluun yksityisten rahoituksen lisäämiseksi. Liikuntapalveluiden arvonlisävero tulee madaltaa ja yhtenäistää alempaan verokantaan.

4. Oletteko valmiita sitoutumaan siihen, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? Millaisiin keinoihin olette valmiita työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sopimisen vapauden edistämiseksi?

Työllisyystavoitteita ei voida saavuttaa ilman työkykyä. On keskeistä, että liikuntaa edistetään osana työkyvyn ja työelämän kehittämistä. Hallituksen tulee edistää vapaaehtoistoimintaa ja työllistymistä urheiluseuroissa. Nuorten työelämätaitoja ja työllistymistä tulee vahvistaa jatkamalla kesätyösetelien jakamista urheiluseuroille.

5. Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa? Millä keinoin lisäisitte kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi?

Väestön ikääntyessä meillä ei ole varaa menettää yhtään työntekijää työkyvyttömyyden vuoksi. Yleisimmät syyt siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Liikunnalla pystytään ehkäisemään niin tuki- ja liikuntaelinten sairauksia kuin mielenterveysongelmia. Liikunnalla voidaan edistää myös sairauksista kuntoutumista.

6. Mitkä ovat tärkeimmät keinonne sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitojonojen purkamiseen? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun?

Liikkumattomuuskriisi murentaa sote-järjestelmän kantokykyä ja koko hyvinvointiyhteiskuntamme perustaa. Tarvitaan rohkeita satsauksia ennaltaehkäisyyn ja kuntouttavaa otetta sote-palveluihin, jotta palvelujen tarve vähenee. Samalla tulee huolehtia sote-henkilökunnan jaksamisesta, hyvinvoinnista ja fyysisestä kunnosta sekä lisätä heidän osaamistaan asiakkaiden kuntouttamisessa.

Kuntia ja hyvinvointialueita tulee kannustaa edistämään liikkumista ja liikuntaa mm. vahvistamalla hyte-kertoimen perusteella jaettavia valtionosuuksia kolminkertaisiksi ja korvamerkitsemällä osuus terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Terveyttä edistävän liikunnan rahoitusta tulee vahvistaa sekä STM:n ja OKM:n välistä yhteistyötä tiivistää.

7. Mitä keinoja käyttäisitte vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi ja inhimillisen hoivan turvaamiseksi kaikille ikääntyneille?

Hoitoalan pitovoimaa tulee parantaa panostamalla työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen esimerkiksi edistämällä liikuntaa. Hoivan tarvetta tulee vähentää ja keventää huolehtimalla ikäihmisten aktiivisesta arjesta sekä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista liikunnan avulla.

8. Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Miten torjuisitte nuorten syrjäytymistä?

Liikettä ja liikuntaa on lisättävä lasten, nuorten ja perheiden arjen kaikille osa-alueille. Arkiliikunnalle on turvattava mahdollisuudet niin koulu- ja päiväkotimatkoilla, oppilaitosten pihoilla sekä puistoissa kuin lähiluonnossa, esteettömyydestä ja turvallisuudesta huolehtien.

Urheiluharrastus on yksi merkittävä syrjäytymiseltä suojaava tekijä ja kotouttamisen välineenä merkittävä. Lasten ja nuorten yksinäisyyttä, liikkumattomuutta ja pahoinvointia tulee torjua toteuttamalla systeeminen muutos, jossa jokaiselle lapselle ja nuorelle tarjotaan mahdollisuus harrastaa liikuntaa jokaisen koulupäivän yhteydessä. Liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan elinvoimaa ja edellytyksiä elpyä kriiseistä tulee vahvistaa ja siten auttaa ihmisiä palaamaan harrastusten pariin.

Urheiluseuroja tulee tukea matalan kynnyksen harrastamisen järjestämiseksi. Harrastamisen kustannuksia voidaan osaltaan pienentää tukemalla vapaaehtoistyötä ja vertaisohjaajien hyödyntämistä sekä kannustamalla monilajisuuteen. Pitkäjänteisyyttä tulee lisätä turvaamalla liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan avustusmäärä ja siirtymällä useampivuotisiin avustuspäätöksiin.

Toisen ja korkea-asteen opiskelijoiden liikuntaharrastamista tulee edistää nuorten harrastusseteleillä. Vuoden 2023 aikana tulee selvittää olemassa olevien rahoitusinstrumenttien päivittäminen tukemaan muutosta.

Urheilusta innostuneiden nuorten mahdollisuuksia hyvään arkeen tulee tukea kaksoisuramahdollisuuksia kehittämällä aina yläkouluista toiselle asteelle ja korkeakouluopintoihin asti. Urheiluyläkoulutoiminta ja sen rahoitus tulee tunnustaa osaksi perusopetuksen valtakunnallista rakennetta. Liikunta- ja urheiluyläkoulutoiminnan saavutettavuutta tulee parantaa. Toisen asteen urheiluoppilaitosten rahoitusta ja asemaa tulee vahvistaa. Ammatillisten urheiluoppilaitosten rahoitusta ja asemaa tulee jatkaa ja kehittää. Lukioiden erityisen koulutustehtävän järjestelmä tulee turvata. Rakennetaan huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen verkosto ja luodaan urheilijatutkinto. Koulutukseen enemmän ja systemaattisemmin panostamalla parannetaan myös urheilijoiden tulevaisuuden mahdollisuuksia niin toteuttaa urheilua ensimmäisenä ammattina sekä siirtyä urheilu-uran jälkeen uuteen ammattiin sekä myös ehkäistään drop-outia polun eri vaiheissa.

Harrastamisen Suomen mallia tulee kehittää tavoittamaan niitä, joilla ei vielä ole yhtään harrastusta.

9. Miten huomioisitte eläkeläiset paremmin aktiivisena voimavarana yhteiskunnan rakentamisessa?

Eläkeläiset tuottavat valtavasti arvoa yhteiskunnalle esimerkiksi vapaaehtoistyöntekijöinä. Vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä urheiluseuroissa tulee vahvistaa. Isovanhemmilla on tärkeä rooli liikunnallisen elämäntavan siirtämisessä lapsenlapsille. Eläkeläisten fyysisestä kunnosta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tulee pitää huolta. Ikiliikkuja-ohjelmaa tulee jatkaa ja vahvistaa.

10. Millä keinoin nostaisitte suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa? Millä keinoin vahvistaisitte varhaiskasvatusta ja perusopetusta niin, että jokainen perusopetuksesta valmistuva nuori omaa riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon? Miten vahvistaisitte kulttuurialan toimintaedellytyksiä? Miten tukisitte liikunnallisen elämäntavan yleistymistä?

Liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen tulee nostaa hallituksen kärkitavoitteeksi. Käynnistetään poikkihallinnollinen, valtioneuvostotasolla johdettu toimintakykyohjelma, jolla puututaan liian vähäiseen liikkumiseen ilmiöpohjaisesti. Perustetaan valtioneuvostotasoinen toimintakyvyn edistämisen ministerityöryhmä, vahvistetaan liikuntapolitiikan koordinaatioelimen toimintaa ja rahoitetaan poikkihallinnollisen työn koordinaatio. Monipuolistetaan liikunnan valtionrahoitusta sekä lisätään liikkumisen edistämisen rahoitusta ja toimia kaikkien ministeriöiden hallinnonaloilla, mukaan lukien liikenteen, soten, ympäristön, työ- ja elinkeinopolitiikan sekä puolustuksen toimialoilla.

Lasten ja nuorten hyvinvointia sekä oppimistuloksia vahvistetaan lisäämällä vähintään tunti liikettä jokaiseen koulupäivään, niin välituntiliikuntana, liikuntatunteina kuin toiminnallisena oppimisena. Varmistetaan toisen asteen koulutuksessa liikunta jokaviikkoiseksi oppiaineeksi ja edistetään korkeakoululiikuntaa. Lisätään ja kunnostetaan lähiliikuntapaikkoja ja ulkoilualueita sekä liikunnallistetaan oppilaitosten ja päiväkotien pihat saavutettavuus huomioiden.

Edistetään elinikäistä oppimista seuratoiminnassa ja muussa liikunnassa sekä urheilussa ja vapaaehtoistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamista sekä tunnustamista. Vahvistetaan liikunnan osaamista sote-, koulutus- ja kasvatusaloilla läpileikkaavasti sekä hyödynnetään ja vahvistetaan valmentajien osaamista.

Vakiinnutetaan ja vahvistetaan liikunnan edistämisohjelmia kaikille ikäryhmille eli Liikkuvat-kokonaisuutta: Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu, Liikkuva aikuinen, Liikkuva perhe ja Ikiliikkuja.

Edistetään urheilijoiden koulutusta ja kaksoisuraa vahvistamalla urheiluyläkoulujen, toisen asteen urheiluoppilaitosten ja huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen asemaa ja toimintaedellytyksiä. Tunnistetaan urheiluyläkoulutoiminta ja sen rahoitus osaksi perusopetuksen valtakunnallista rakennetta ja parannetaan liikunta- ja urheiluyläkoulutoiminnan saavutettavuutta. Vahvistetaan toisen asteen urheiluoppilaitosten rahoitusta ja asemaa. Jatketaan ja kehitetään ammatillisten urheiluoppilaitosten rahoitusta ja asemaa. Turvataan lukioiden erityisen koulutustehtävän järjestelmä. Rakennetaan huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen verkosto ja luodaan urheilijatutkinto. Koulutukseen enemmän ja systemaattisemmin panostamalla parannetaan myös urheilijoiden tulevaisuuden mahdollisuuksia niin toteuttaa urheilua ensimmäisenä ammattina sekä siirtyä urheilu-uran jälkeen uuteen ammattiin sekä myös ehkäistä drop-outia polun eri vaiheissa.

11. Oletteko sitoutuneet parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä? Sitoudutteko varmistamaan, että Suomessa on riittävästi osaajia tutkimus- ja kehittämistyöhön?

Huippu-urheilun tutkimusta ja sen rahoitusta tulee edistää. Muuten emme voi odottaa kansainvälistä menestystä urheilussa.

12. Millä keinoin olisitte valmiita keventämään ihmisille, yrityksille ja julkiselle sektorille normeista ja byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa?

Vauhditetaan avustusprosessien digitalisaatiota. Edistetään liikunnan ja urheilun digitalisaatiota kirjaamalla liikunta- ja urheilutoiminnan palvelu- ja tietojärjestelmä liikuntalakiin vaikuttavuustiedon tuottamiseksi yhteiskunnan tarpeisiin.

Kansalaistoiminnan hallinnollisen taakan keventämiseksi ja toiminnan aloituskynnyksen madaltamiseksi kehitetään toimintaryhmiä tai vastaavia yhteenliittymiä koskevaa lainsäädäntöä.

14. Miten edistäisitte talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä koko Suomessa? Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena?

Liikuntaan, urheiluun, ulkoiluun ja hyvinvointiin liittyvää liiketoimintaa sekä matkailua tulee edistää esimerkiksi public-private-people-yhteistyöllä, joka vivuttaisi kasvua ja hyödyntäisi ihmisten, yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin voimavaroja kestävällä sekä kokonaisvaltaisella tavalla. Liikunta- ja hyvinvointialan yritykset tulee ottaa mukaan hyvinvointialueiden ennaltaehkäisevään työhön, jotta toimintakyvyn haasteisiin voidaan puuttua riittävän voimakkaasti. Liikunta-alan yritystoimintaa tulee vauhdittaa laatimalla alalle uusi kehittämisstrategia.

15. Millä keinoilla vahvistaisitte kaupunkien ja kuntien elinvoimaa ja investointikykyä muuttuneessa toimintaympäristössä?

Investoinneilla liikuntaan ja urheiluun kunnat sekä kaupungit voivat lisätä omaa veto- ja pitovoimaansa sekä elinvoimaisuuttaan. Mahdollistamalla laadukkaat ja riittävät liikuntapaikat ja -palvelut, turvalliset ja esteettömät kevyen liikenteen verkostot, luontoliikunnan mahdollisuudet, sekä vireän, omannäköisen kulttuuriympäristön urheiluseuroineen ja -tapahtumineen sekä vapaaehtoisineen, erilaiset kunnat ja kaupungit voivat rakentaa asukkailleen parempaa arkea sekä vetää puoleensa uusia asukkaita. Kaksoisuramahdollisuuksia kehittämällä oppilaitokset voivat vahvistaa liikunnan ja urheilun harrastamista sekä houkutella asukkaiksi aktiivisia, urheilua harrastavia perheitä ja nuoria. Liikuntaa ja urheilua kannattaa edistää poikkisektoraalisesti, elinkeinopolitiikasta koulutukseen, kaavoitukseen ja työllistymiseen. Laadukas, liikkeeseen sysäävä arki lisää asukkaiden hyvinvointia, toimeliaisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Hallituksen tulee tukea kuntia ja kaupunkeja tässä työssä poikkihallinnollisesti mm. vahvistamalla liikunnan ja urheilun rahoitusta sekä seuratoiminnan edellytyksiä, vahvistamalla arkiliikunnan rahoitusta kävelylle, pyöräilylle ja ulkoilulle, lisäämällä ja kunnostamalla lähiliikuntapaikkoja ja ulkoilualueita sekä liikunnallistamalla oppilaitosten ja päiväkotien pihoja, vahvistamalla kuntien hyte-kertoimen perusteella jaettavia valtionosuuksia kolminkertaisiksi ja korvamerkitsemällä osuus terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä pienentämällä liikuntapaikkojen korjausvelkaa ja panostamalla energiatehokkaaseen sekä esteettömään liikuntapaikkarakentamiseen sekä edistämällä liikuntaa osana työkyvyn ja työelämän kehittämistä.

16. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista? Oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle?

Pyöräilyn ja kävelyn lisääminen liikennemuotoina edistää paitsi hiilineutraalisuustavoitetta, myös kansalaisten hyvinvointia. Hallituksen tulee vahvistaa arkiliikunnan rahoitusta kävelylle, pyöräilylle ja ulkoilulle mm. jatkamalla ja vahvistamalla kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmaa. Liikuntapaikkojen energiatehokkuutta tulee edistää samalla kun korjausvelkaa kurotaan umpeen. Yhteisöllinen, kaikki mukaan kutsuva seuratoiminta auttaa ehkäisemään yhteiskunnan polarisaatiota, mikä puolestaan voi helpottaa ilmastotavoitteiden edistämistä. Urheiluseurojen tekemä oma vastuullisuustyö edistää osaltaan ilmastotavoitteisiin pääsemistä ja sitouttaa siihen koko urheiluyhteisöä.

17. Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?

Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen kaavoituksen ja investointiohjelman avulla tukee työtä luontokadon pysäyttämiseksi. Kansalaisten luontosuhdetta ja sitoutumista luonnon monimuotoisuuden suojeluun voidaan vahvistaa mm. edistämällä ulkoilun mahdollisuuksia lähialueilla sekä kestävää luonnon virkistyskäyttöä.

18. Sitoudutteko Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa? Oletteko sitoutuneet aloitteellisen ja rakentavan EU-politiikan tekemiseen mahdollisessa hallitusvastuussa? Mitkä ovat mielestänne Suomen tärkeimmät EU-vaikuttamisen kohteet vaalikauden aikana?

Edistetään urheilun asemaa rauhan ja diplomatian välineenä valtionhallinnon sekä järjestöjen yhteistyössä. Edistetään hyvää hallintoa, kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa urheilussa sekä urheilun avulla. Vahvistetaan ja turvataan eurooppalaista urheilumallia, jonka perustana on kansalaistoiminta urheiluseuroissa sekä vapaaehtoistyö. Vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä demokratian takaamiseksi sekä kehitetään valtionhallinnon dialogia liikunta- ja urheilujärjestöjen kanssa meillä ja maailmalla, erityisesti EU:ssa käynnistämällä jäsennelty vuoropuhelu urheilun toimialalla.

19. Miten rakentaisitte Suomen roolia aktiivisena sekä turvallisuutta ja vakautta lisäävänä Naton jäsenenä? Oletteko valmiita pitämään puolustusmenot 2 prosentissa BKT:sta ja tekemään tarvittavat panostukset Suomen huoltovarmuuden turvaamiseen?

Edistetään Suomen maanpuolustuskykyä vahvistamalla kutsuntoihin osallistuvien, varusmiesten ja reserviläisten fyysistä kuntoa sekä hyvinvointia liikunnan keinoin. Lisätään liikunta-aliupseerien määrää.

20. Sitoudutteko jatkamaan Ukrainan aseellista, poliittista, taloudellista ja humanitaarista tukemista?

Suomen Olympiakomitea tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja vaatii kansainvälistä urheiluliikettä sulkemaan venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat sekä toimihenkilöt pois kansainvälisistä tehtävistä tai tapahtumista. Päätösvalta venäläisten ja valkovenäläisten kilpailuihin osallistumisesta on kuitenkin kansainvälisillä lajiliitoilla. Kansallisesti kannustamme ja tarjoamme tukea lajiliitoille kansainväliseen vaikuttamistyöhön.

Olympiakomitea pitää tärkeänä, että suomalaiset urheilijat ja valmentajat pääsevät rauhassa valmistautumaan ja osallistumaan kansainvälisiin arvokisoihin ja että osallistuminen Pariisin karsintoihin turvataan. Päätösvalta tässä asiassa on kuitenkin kansallisilla lajiliitoilla.

Pidämme äärimmäisen tärkeänä, että Suomen valtio ja suomalaiset jatkavat solidaarisuuden osoittamista sekä tukeaan Ukrainalle. Olympiakomitea on itse tukenut Ukrainaa mm. lähettämällä harrastusvälineitä ukrainalaislapsille yhdessä kumppaneidensa kanssa.

21. Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota? Oletteko sitoutuneet oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen?  Millä keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta?

Suomalaisten toimintakykyä ja kriisinkestävyyttä tulee edistää vahvistamalla kansalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan keinoin. Käynnistetään poikkihallinnollinen, valtioneuvostotasolta johdettu toimintakykyohjelma. Liikunta, urheilu, hyvinvointi ja toimintakyky tulee nostaa kriisinkestävyyden uudeksi, keskeiseksi osa-alueeksi yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa.

Nuorten pahoinvointia ja syrjäytymistä voidaan ehkäistä takaamalla yhdenvertaiset mahdollisuudet liikunnan ja urheilun harrastustoimintaan sekä edistämällä kokonaisvaltaista hyvinvointia, oppimista sekä osallisuutta yhteiskunnassa liikkeen, liikunnan ja urheilun keinoin. Edistetään etsivää liikuntatyötä, jolla torjutaan nuorten syrjäytymistä ja houkutellaan harrastusten ulkopuolella olevia nuoria liikunnan sekä yhteisöllisen seuratoiminnan pariin. Urheilua ja seuratoimintaa tulee hyödyntää segregaation estämisessä yhteiskunnassa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tyttöjen ja naisten mahdollisuuksiin osallistua harrastus- ja urheilutoimintaan.

22. Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?

Vahvistetaan lisärahoituksella vastuullista seuratoimintaa, ihmisoikeuksia, lasten oikeuksia, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja turvallista toimintaympäristöä läpi liikkujan polun aina harrastamisesta huippu-urheiluun. Kiinnitetään erityistä huomiota liikuntapalvelujen ja -paikkojen esteettömyyteen sekä edistetään vammaisurheilua. Vakiinnutetaan Et ole yksin -palvelu.

Taina Susiluoto, toimitusjohtaja
Suomen Olympiakomitea

Lisätietoja:  

Kansallinen toimintakykyohjelma tulevan hallitusohjelman kärkihankkeeksi
Liikunnan ja urheilun eduskuntavaalitavoitteet
Arki 2.0: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin tarvitaan arjen systeeminen muutos